© rodimovpavel
Suomenpystykorva on ketunpunainen, suomalainen koirarotu ja pohjoismainen metsästyskoira. Rodulla on pieni, mutta uskollinen faniryhmä. Sillä on tyypillinen pystykorvan luonne ja se on erityisen pidetty rotu etenkin Suomessa.
Kompakti keho, suorat korvat ja tuuhea selän päälle kietoutunut häntä ovat keskikokoiselle suomen pystykorvalle tyypillisiä piirteitä. Turkki on väriltään kellertävän tai ruskeanpunainen, ja se koostuu kahdesta kerroksesta – pehmeästä ja tiheästä alusvillasta, sekä kovasta päällyskarvasta. Alusvilla on aina hieman vaaleampaa karvaa. Uroksilla säkäkorkeus on noin 47 cm ja nartuilla noin 42 cm. Koiran koosta hieman riippuen, painavat ne 7-13 kilogrammaa.
Jo vuosisatoja suomenpystykorvaa on käytetty Pohjois- ja Itä-Suomessa metsästyskoirana. Se on ollut oiva metsästysapu pienempien riistaeläinten, hirvien ja vesilintujen metsästyksessä, mutta nykypäivänä se on erikoistunut metsäkanalintujen, kuten teerien ja metsojen metsästäjäksi. Se häätää nämä linnut liikkumaan niin, että ne laskeutuvat puiden latvoille. Sitten koira haukkuu niin kauan, kunnes metsästäjä on tarpeeksi lähellä ampuakseen saaliin. Rodun tarkasta kehityksestä on olemassa vain vähän tietoa. Tiedetään kuitenkin, että suomenpystykorva on polveutunut pystykorvista, jotka ovat olleet arkipäivän käyttö- ja apukoiria Venäjällä jo yli 1000 vuotta. 1800-luvun lopulla suomalainen Hugo Roos tarkkaili alkuperäistä pystykorvaa Pohjois-Suomessa metsästyspuuhissa, ja laittoi merkille sen silmäänpistävät taidot ja kyvyt. Päämäärätietoisesti alkoi hän jalostamaan ja kasvattamaan koiria ja kehitti näin modernin suomenpystykorvan – vaikkakin sen jälkeen rotustandardi on joissakin määrin vielä kehittynyt. Venäjällä suomenpystykorva tunnetaan myös nimellä karjalaissuomalainen laika, ja Suomen sekä Venäjän kennelliitot sopivat vuonna 2006, että molemmat nimet käsittävät saman koirarodun. Silloin myös Suomi merkattiin viralliseksi rodun alkuperämaaksi ja on sen vuoksi vastuussa myös rotumääritelmästä. Vuodesta 1979 lähtien suomenpystykorva on myös Suomen kansalliskoira.
Se, joka halua kiintyvän ja jatkuvaa huomiota antavan koiran, ei kannata valita suomenlapinkoiraa. Tämä suvereeni ja itsenäinen koira tietää parhaiten missä tie kulkee ja ohjaa itseään. Se on erittäin viisas ja oppii mielellään, jos sille onnistuu opettamaan jotakin. Ai siis mitä? Monet saman tempun toistot kyllästyttävät tämän koiran nopeasti, niin ettei se ole enää kovin yhteistyöhaluinen. Se on rohkea, tykkää haukkua ja sille tyypillistä on syvällinen ääni. Suomen pystykorva sopii hyvin vahtikoiraksi mutta tarvitsee ehdottomasti yhteyden omistajaansa. Se on perheenjäseniään kohtaan ystävällinen ja on mielellään myös lasten kanssa.
Tässä vaiheessa on hyvä huomauttaa suomenpystykorvan erityisestä ominaisuudesta, joka on nimittäin haukkumisen ilo. Suomessa asuintiheys on keskimäärin väljää ja jokaista neliökilometriä kohden asuu noin 16 henkilöä, mikä tarkoittaa melko pitkää väliä naapureiden välillä. Suomenpystykorva on äänekkäästi haukkuva koira, mikä on metsästyksessä erittäin tärkeä ominaisuus, sillä se ohjaa haukkumisellaan metsästäjää pisin lumenpeittoisia metsiä. Suomenpystykorvat eivät vain hauku vaan pystyvät tuottamaan erilaisia äänen variaatioita lyhyestä ja kovasta tietynlaiseen jodlaamiseen. Monet suomenpystykorvat pystyvät haukkumaan minuutissa jopa 160 kertaa. Suomenpystykorvaa hankintaa suunnittelevan ei tulisi siis olla kovin herkkäkorvainen. Vaikka koiran haukuntaa pystyy kouluttamalla vähentämään, haukkuvat suomenpystykorvat kuitenkin keskimääräisesti enemmän kuin monet muut koirarodut – haukkuminen virtaa niillä suonissa. Etenkin maaseudulle suomenpystykorva sopii mainiosti ja siellä sitä voi pitää äänekkäänä kodin tai maatilan vahtikoirana.
© drobotova / stock.adobe.com
Tässä vaiheessa on hyvä huomauttaa suomenpystykorvan erityisestä ominaisuudesta, joka on nimittäin haukkumisen ilo. Suomessa asuintiheys on keskimäärin väljää ja jokaista neliökilometriä kohden asuu noin 16 henkilöä, mikä tarkoittaa melko pitkää väliä naapureiden välillä. Suomenpystykorva on äänekkäästi haukkuva koira, mikä on metsästyksessä erittäin tärkeä ominaisuus, sillä se ohjaa haukkumisellaan metsästäjää pisin lumenpeittoisia metsiä. Suomenpystykorvat eivät vain hauku vaan pystyvät tuottamaan erilaisia äänen variaatioita lyhyestä ja kovasta tietynlaiseen jodlaamiseen. Monet suomenpystykorvat pystyvät haukkumaan minuutissa jopa 160 kertaa. Suomenpystykorvaa hankintaa suunnittelevan ei tulisi siis olla kovin herkkäkorvainen. Vaikka koiran haukuntaa pystyy kouluttamalla vähentämään, haukkuvat suomenpystykorvat kuitenkin keskimääräisesti enemmän kuin monet muut koirarodut – haukkuminen virtaa niillä suonissa. Etenkin maaseudulle suomenpystykorva sopii mainiosti ja siellä sitä voi pitää äänekkäänä kodin tai maatilan vahtikoirana.
Tyypillinen suomenpystykorva on vahva ja säästä piittaamaton koira. Tällä koirarodulla ei juurikaan ole perinnöllisiä rotutyypillisiä sairauksia. On tärkeää, että suomenpystykorvaa hankkiessa, koirankasvattaja on luotettava ja virallinen koiran kasvattaja, sillä se vähentää koiran geneettisten riskien periytymistä huomattavasti. Esimerkiksi lonkkadysplasia tai polvi- sekä kyynärpäänivel ongelmat, ovat geeniperiytyviä sairauksia, joita voi välttää valitsemalla luotettavan kasvattajan. Keskustelemalla potentiaalisen kasvattajan kanssa emoeläinten terveydestä, voit saada varmistuksen syntyvienkoiran periytyvistä sairauksista. Koiran terveyteen voit vaikuttaa kasvattajan valinnan lisäksi kiinnittämällä huomiota laadukkaaseen ja lajinomaiseen ravintoon, joka vaihtelee koiran iän mukaan. Lisäksi suomenpystykorva tarvitsee riittävästi liikuntaa. Koska koira on kotoisin pohjoisesta, on se melko herkkä lämmölle, joka tulisi ottaa huomioon etenkin kesäisin. Suomenpystykorva rakastaa kävelylenkkejä kovemmissakin pakkasissa, mutta lämpimät kelit eivät ole sen mieleen. Keskimääräisesti suomenpystykorva elää 12-13-vuotiaaksi.
Koiran terveyteen vaikuttaa suuresti tasapainoinen ja koiran tarpeet täyttävä ravinto. Rodusta riippumatta koiran ravinnon tärkein raaka-aine on liha ja koira tarvitsee lihapitoista koiranruokaa. Tarkista siis koiranruoan ravintoaineluettelosta, että liha on mainittu ensimmäisenä. Viljaa koiranruoassa ei tulisi olla ollenkaan. Sekä lihapitoisuus, että ruoan viljattomuus ovat tärkeitä seikkoja sekä kuivaruoissa, että märkäruoissa. Jos ruokit koiraasi pelkästään kuivaruoalla, on tärkeää kiinnittää huomiota siihen, että koira juo riittävästi vettä. Vesikupin tulisi aina olla niin, että koira voi juoda milloin haluaa. Koiran tulisi antaa levätä ruokailun jälkeen, sillä se tarvitsee aikaa ruoansulatukseen. Parasta on siis antaa koiralle ruoka yhteisen kävelylenkin jälkeen. Ota koiranherkut huomioon sen päivittäisissä ruoka-annoksissa, sillä muuten koiran vyötärö on vaarassa menettää hoikan muotonsa. Jotkin koirat syövät innolla kuivaruokanappuloita herkkuina. Kuivatut puruherkut, kuten naudankorvat, tyydyttävät koiran tarvetta pureskella. Hammashoitoherkut tai ilmakuivatut lihapalat ovat koiralle oivia herkkuja, jos haluat hemmotella koirasi makunystyröitä.
Suomenpystykorvan turkin hoitaminen on helppoa, mutta sitä ei tulisi laiminlyödä varsinkaan karvanlähdönaikaan. Keväällä ja syksyllä on pystykorvan karvanlähtöajat, jolloin koiralta lähtee karvaa enemmän kuin muuten. Auta koiraa puhdistautumaan lähtevästä karvasta ja harjaa irtokarvat pois päivittäin. Harjaamalla koiran turkkia karvanlähdönaikaan voit varmistaa, ettei koiran alusvillaan jää likaa ja takkuja. Kun karvanlähtöaika on ohi, suomenpystykorvalle riittää turkin harjaus kerran viikossa. Koiran harjaaminen kannattaa aloittaa jo koiran ollessa pentu, jotta se tottuu harjaamiseen ja se sujuu tulevaisuudessa ongelmitta. Tarkasta turkin harjauksen yhteydessä myös koiran korvat ja puhdista ne tarvittaessa koiran omalla korvanpuhdistajalla. Myös koiran tassut on hyvä tarkastaa ajoittain, vaikkakin usein vasta vanhemmat koirat tai pehmeällä alustalla paljon liikkuvat koirat, tarvitsevat tassujenhoitoa. Tassujen hoitoon auttavat tarvittaessa useat hoitotuotteet.
Suomenpystykorva rakastaa yhtä paljon yhteistä aikaa perheenjäsentensä kanssa, kuin se rakastaa ulkona olemista. Paras mahdollinen yhdistelmä siis on viettää aikaa perheenjäsenten kanssa ulkona. Suomenpystykorva tarvitsee pitkiä kävelylenkkejä ja sopii hyvin myös vaellusseuraksi. Vaellukselle lähtiessä pitää kuitenkin olla varma, että koiran metsästysvietti on omistajan puolelta hallinnassa. Tämän rodun kanssa ilmenee ongelmia, jos sitä ei pienestä pitäen opeta tulemaan luokse tai odottamaan käskystä. Jatkuvat toistamiset eivät kuitenkaan ole suomenpystykorvan mieleen, joten kannattaa keksiä koiran kanssa sellaista yhteistä tekemistä, mikä myös treenaa viisaan koiran päätä. Etenkin jäljestäminen on monien suomenpystykorvien mieleen. Urheilullisissa aktiviteeteissä tulee kiinnittää huomiota siihen, ettei koira rasitu liikaa, jotta se pysyy motivoituneena, eikä loukkaannu väsähtäessään.
© Juha Saastamoinen / stock.adobe.com
Suomenpystykorvan unelma koti on suurella tontilla, jossa se voi vahtia ja on perheensä lähellä. Tämä koirarotu sopii henkilöille, jotka ymmärtävät itsenäisiä koiria, liikkuvat mielellään luonnossa, ja jotka pystyvät kasvattamaan koiran tiedolla, johdonmukaisuudella ja rauhallisuudella. Tämä koira ei sovi kaupunkiin, ja jo pelkästään sen haukkumisinto ei sovi kerrostaloasuntoon, vaikka onnistuisitkin kasvattamaan koirasta tottelevaisen ja vaikka sillä olisikin paljon muita aktiviteetteja kodin ulkopuolella.
Suomenpystykorva sopii hyvin perhekoiraksi, mutta vaatii huolellisen koulutuksen ja paljon aktiviteettejä. Rotu on rauhallinen ja luottavainen lapsia kohtaan, ja ystävystyy lapsien kanssa mielellään. Koira saattaa myös vetäytyä omiin oloihinsa, silloin kun se niin päättää. Suomenpystykorva ei sovi lämpimiin alueisiin, eikä se sovi lomakaveriksi rantalomalle. Tämä rotu rakastaa kylmää ilmastoa, joka myös sopii sille paljon paremmin.
Lomailusta puheenollen, ennen koiran hankkimista on hyvä ajatella koiranhoitopaikkaa silloin, kun itse lähtee lomalle tai vaikka sairastuu. Parhaassa tapauksessa koiranhoitaja tuntee jo koiran entuudestaan ja tuntee koiran luonteen. Koiran voi ottaa mukaan myös lomalle, mutta mikäli yövyt hotellissa, muista tarkastaa, että hotelliin saa ottaa myös koiran – varsinkin melko äänekkään sellaisen. Hotelleissa matkustelu on siis mahdollista vaan erittäin hyvin koulutetun suomenpystykorvan kanssa.
Ennen koiran hankintaa on hyvä kartoittaa ja laskea koirasta aiheutuvia säännöllisiä ja epäsäännöllisiä kustannuksia. Koiran hankintahinnan lisäksi menoja aiheuttavat laadukas koiranruoka, koiran vakuutus, sekä säännölliset käynnit eläinlääkärin vastaanotolla, esimerkiksi rokotusten ja madotusten merkeissä.
Kuten monet muutkin pohjoismaalaiset koirarodut, kasvatetaan suomenpystykorvia pääsääntöisesti pohjoismaissa. Muissa Euroopan maissa asuvat, suomenpystykorviin ihastuneet henkilöt, joutuvat matkustamaan melkoisen matkan hakeakseen kotiinsa suomenpystykorvan. Suomalaisille hankinta on helpompaa, sillä suomenpystykorvan kasvattajat ovat pääsääntöisesti suomalaisia. Ota yhteyttä kasvattajiin ja käy kasvattajan kotona katsomassa koiranpentuja. Näin pääset tutustumaan pentuihin ja niiden vanhempiin. Koiranpennun hankinta on luottamusasia, jonka vuoksi on parempi ottaa aikaa ja kysyä kasvattajalta koirarotuun ja pentuihin liittyviä kysymyksiä.
Toivotamme sinulle ja luonteikkaalle suomenpystykorvallesi mukavaa yhteiseloa!
Nämä pienet pyörremyrskyt eivät tee vaikutusta koollaan, vaan ystävällisyydellään, itsevarmuudellaan ja energiallaan. Ei siis ihme, että pieni pystykorvainen pomeranian valtaa koiraihmisten sydämiä ja koteja.
Shetlanninlammaskoira (kutsutaan myös sheltiksi) on pieni energiapakkaus, joka tarvitsee paljon liikuntaa ja aktiviteetteja. Sillä on sirot kasvonpiirteet, joita ympäröi uhkea harja. Sen oppimishalu ja empatia tekevät siitä myös ihanan seurakoiran.
Ystävällinen ja hyväntuulinen suomenlapinkoira on löytänyt omistajia myös Suomen rajojen ulkopuolelta. Jos olet kiinnostunut tästä koirarodusta, sinulla tulisi olla tämän koiran kanssa yksi yhteinen mielenkiinnon kohde ja se on liikkuminen – eri toteen luonnossa.
