© Pepsona / stock.adobe.com
Shiba inu poseeraa kuvassa
Pehmeä karva ja kätevä koko tekevät shiba inusta ensi näkemältä viehättävän seuralaisen monille koiranystäville. Yhteiselo tämän japanilaisen pystykorvan kanssa vaatii kuitenkin hiukan tieto-taitoa koirankoulutuksesta ja paljon mielenkiintoa yhteiseen liikuntaan.
„Shiba inu“ on suomennettuna „pieni koira“. 13 kg painava shiba inu on pienin kuudesta FCI:n tunnustamasta japanilaisesta koirarodusta. Sen tyypillisiin piirteisiin kuuluvat pystyt, kolmikulmaiset korvat, jotka korostavat sen kasvojen vaikutelmaa. Hännän kuuluu olla standardin mukaan kippura ja selän yläpuolella. Lyhyt tukki voi olla väriltään punainen, musta ruskein merkein tai seesami, joista „seesami“ on yhdistelmä puinaista ja mustaa karvaa. Kaikkiin väreihin kuuluu „urajiro“ – vaaleat karvat kuonon ympärillä, kaulassa, rinnassa, vatsassa, hännän alla sekä jalkojen sisäsivuilla. Kaiken kaikkiaan tämä japanilainen pystykorva näyttää alkukantaiselta ja muistuttaa, varsinkin punaisena, kettua.
Rodun juuret ovat Keski-Japanin vuoristoalueilla, jossa shiba inun esi-isät toimivat vuosisatoja vahteina ja metsästystovereina pyytämässä pientä riistaa ja lintuja, kuten esimerkiksi fasaaneja. Rotu on pysynyt koko tämän ajan suojassa ulkoisilta vaikutuksilta, sillä alueella ei ollut muita koiria, joiden kanssa ne olisivat voineet risteytyä. Kun britit toivat 1800-luvun lopulla muita koiria mukanaan, shiba inu alkoi risteytyä setterien ja pointterien kanssa. Muutamassa vuosikymmenessä puhdasrotuisesta shiba inusta tuli harvinaisuus. Rodun ystävät aloittivat tavoitteellisen kasvatuksen vuonna 1928, ja vuonna 1934 oli valmiina sitova standardi. Esi-isiinsä verrattuna nykyinen shiba inu on hiukan suurempi ja vahvempi. Vuonna 1937 rodulle annettiin Japanissa „kansallisen luonnonmonumentin“ asema, mikä edesauttoi sen leviämistä entisestään. Nykyään se on akitan ohella Japanin suosituimpia koirarotuja, vaikka kotimaansa ulkopuolella sitä tavataankin harvemmin.
© Africa Studio / stock.adobe.com
Shiba inu on omapäinen: itsenäinen, riippumaton eikä alistu mielellään. Lisäksi se on erittäin reviiritietoinen, omaa voimakkaan metsästysvietin eikä luota vieraisiin – olivat ne sitten ihmisiä tai koiria. Shiba inu on hyvä vahtikoira, mutta sillä ei ole taipumusta turhaan haukkumiseen. Jos se sosiaalistetaan jo pentuna kunnolla, se sopii ryhmään myös myöhemmin. Edellyttäen, että se on totutettu jo aikaisin, shiba inu ystävystyy hyvin omaan perheeseen kuuluvien lemmikkien kanssa. Se joka on ansainnut shiban ystävyyden, voi luottaa siihen, että sillä on luotettava, valpas ja ystävällinen toveri rinnallaan. Riittävästi aktiviteettia saava shiba inu on rauhallinen, mutta tarkkaavainen koira.
Oletko johtajaluonne? Vain siinä tapauksessa olet oikea henkilö kouluttamaan tätä rotua onnistuneesti. Tällä itsenäisellä nelijalkaisella ei ole miellyttämisenhalua ja se näkee mieluiten itsensä laumanjohtajana – ellet osoita sen olevan väärässä. Siksi koulutus vaatii paljon empatiaa, kokemusta, rakastavaa johdonmukaisuutta ja ennen kaikkea kärsivällisyyttä. Epävarmuus, epäjohdonmukaisuus tai karkea käsittely – shiba inu huomaa sen kaiken eikä enää halua alistua. Tällöin joudut tekemisiin sen dominoivuuden kanssa. Se joka vastaa koiran vaatimuksiin ja pystyy johtamaan sitä selvästi, saa sen koulutettua ilman ongelmia. Tämän rodun kohdalla on erityisen tärkeää, että se sosiaalistetaan jo pentuna ja nuoruusiässä, jotta aikuinen eläin tulee toimeen muiden koirien kanssa. Voimakkaan metsästysvietin vuoksi koiria ei voi aina pitää vapaina – niiden pitää tulla milloin tahansa kutsumalla luokse, mikä edellyttää jonkin verran koulutusta tämän rodun kohdalla.
Yritteliäällä japanilaisella koiralla ei ole geneettistä taipumusta sairauksiin, ellei sen suvussa esiinny sisäsiitosta. Voimakasrakenteinen koira kuten shiba inu saattaa sairastua esimerkiksi lonkkadysplasiaan tai harmaa-/viherkaihiin, mutta siihen ei ole tavallista suurempaa riskiä – ei varsinkaan, jos ostat shiba inun vakavasti otettavalta kasvattajalta. Huolehdi siitä, ettei koirastasi tule ylipainoista ja tarjoa sille lajinomaista, lihaisaa ravintoa sekä runsaasti liikuntaa. Näin shiba inu voi elää terveenä 15-vuotiaaksi. Vältä liian urheilullista toimintaa kesähelteellä, sillä shiba inun lämmin turkki saa sen kärsimään kuumuudesta.
© cynoclub / stock.adobe.com
Tutustu koiranruokavalikoimaamme zooplussalla!
Kuten kaikkien koirien, myös shiban ruoansulatusjärjestelmä ja hampaat osoittavat, että se on lihansyöjä. Valitsit sitten märkä– tai kuivaruoan, varmista, että liha on ensimmäisenä raaka-ainelistalla ja tuotteessa on mahdollisimman vähän viljoja. Kuivaruoka on suhteessa edullista ja helppokäyttöistä, mutta kiinnitä huomiota koiran juomiseen, jotta se saa riittävästi nestettä. Märkäruoka koostuu 80%:sti vedestä, ja koirat pitävät siitä intensiivisen tuoksun ansiosta yleensä kuivaruokaa enemmän. Voit tietysti tarjota myös kuiva- ja märkäruokaa vuorotellen. Jos päädyt ruokintamenetelmänä „barffaukseen“ (BARF tulee sanoista „biologically appropriate raw food“) ja kokoat näin koirasi ateriat itse, hanki etukäteen perusteellisesti tietoa, sillä, raa’an lihan ohella shiba tarvitsee tietyn määrän kasviksia, öljyjä, luita ja yrttejä, jotta sille ei tule ravintoainepuutoksia. Lisäksi voit tarjota sille kuivattuja purutuotteita hammashoitoon.
Ruokintamuutokset kannattaa tehdä hitaasti, sillä jotkut koirat reagoivat äkillisiin ruoanvaihtoihin vatsaoireilla ja ripulilla. Sekoita kasvava määrä uutta ruokaa muutamien päivien ajan vanhaan ruokaan. Nuoret koirat tarvitsevat useampia annoksia päivässä, iästä riippuen 3-4, kun taas täysikasvuiselle shiballe riittää kaksi ateriaa päivässä. Älä anna nuorelle äläkä täysikasvuiselle koiralle ruokaa aina täsmälleen samaan aikaan, ettei se totu siihen ja odota keittiössä haukkuen. Tarjoa ateriat aina samassa, rauhallisessa paikassa, joka on helppo puhdistaa. Anna shiballe hetki rauhaa aterian jälkeen. Tästä syystä koira on suositeltavaa ruokkia lenkin jälkeen.
Shiban pehmeä karva koostuu suorasta peitinkarvasta ja erittäin hienosta pohjavillasta. Harjaaminen silloin tällöin riittää turkinhoidoksi, sillä rodun lyhyt turkki ei ole taipuvainen takkuuntumaan. Puolivuosittain on karvanvaihto, jonka aikana joudut harjaamaan turkin perusteellisesti useammin: koira pudottaa silloin kahdesta neljään viikkoon melko voimakkaasti karvaa. Asunnon siistinä pitämistä helpottaa se, että shiban karvat lähtevät melko helposti huonekaluista ja vaatteista. Etuna herkkänenäisille koiranomistajille on, että shiban turkissa ei ole märkänäkään tyypillistä koiran hajua. Vinkki hampaidenhoitoon: kuivapurutuotteiden antamisen lisäksi hampaita voi puhdistaa säännöllisesti. Totuta koira siihen jo pentuna ja käytä koiran hammasharjaa ja koirille tarkoitettua hammastahnaa.
© PhotoSpirit / stock.adobe.com
Luontoon joka säällä – pitkät kävelylenkit ovat japanilaisen pystykorvan lempipuuhaa. Ne pistävät tassunsa mielellään ulos myös sadesäällä. Täysikasvuinen eläin sopii hyvin seuraksi juoksu- tai pyörälenkeille: kohota lemmikkisi kuntoa hitaasti ja ota huomioon sen metsästysvaistot. Shiba suorittaa mieluiten mielekkäitä tehtäviä, joten pelkkä noutaminen ei välttämättä innosta sitä. Monet rodun edustajat pitävät koiraurheilusta, kuten agilitysta, mutta toisia se ei kiinnosta yhtään – kokeile yhdessä lemmikkisi kanssa, mikä on teistä molemmista hauskaa.
Jos harkitsee elämää shiba inun kanssa, on hyvä olla jo kokemusta koirista, sillä rotu ei sovi aloittelijoille. Koulutus vaatii aikaa, kärsivällisyyttä ja hyviä hermoja. Lisäksi sinun pitää nauttia ulkoilusta säällä kuin säällä. Jos voit tarjota koiralle asianmukaisen koulutuksen ja riittävästi haasteita, se sopii myös kerrostaloasuntoon – kunhan vuokranantaja on samaa mieltä. Kaikkien perheenjäsenten pitää haluta koira ja olla allergiattomia. Tämä japanilainen pystykorva ei ole sopiva siisteysfanaatikoille tai mustien samettihousujen käyttäjille, sillä siitä lähtien varsinkin puolen vuoden välein karvanlähdön aikaan paljon karvaa. Rotu sopii varsinkin vanhempien lasten kanssa hyvin yhteen, mutta sille on tarjottava rauhoittumismahdollisuus. Shiba inu hyväksyy muut lemmikkieläimet vain, jos se on pentuna sosiaalistettu. Älä jätä sitä myöhemminkään yksin marsun kanssa, sillä metsästys on sillä verissä.
Mieti, kuka huolehtii koirasta lomien aikana tai sairastapauksessa. Hyvin koulutetun koiran voi ottaa mukaan moniin lomakohteisiin, sillä nykyisin monet hotellit toivottavat koirat tervetulleiksi. Älä kuitenkaan valitse hirveän lämpimä matkakohteita shibasi kanssa, sillä se saattaa kärsiä kuumasta. Jos lemmikistä huolehditaan kotona, muista ottaa huomioon, että myös tilapäisen huolehtijan on oltava kokenut koirien kanssa, ettei shibasi opi loman aikana vaikeasti poiskoulutettavia tapoja.
Mieti koiran alkukustannuksia ennen sen tuloa taloon (itse koiran hinta, perusvarusteet, kuten ruokakuppi, peitot, koiranpeti, talutushihna, valjaat, kaulapanta, hoitovälineet, tuorvatuotteet automatkustamiseen, lelut). Lisäksi tulevat kuukausittaiset kustannukset lajinomaisen ruoan, koiraveron ja säännöllisten tai sairastapauksessa kalliiden eläinlääkärikäyntien muodossa.
© everydoghasastory / stock.adobe.com
Jos olet menettänyt sydämesi tälle japanilaiselle rodulle ja täytät kaikki sen omistamisen kriteerit, voit alkaa etsiä kasvattajaa. Vältä tarjouksia ilman sukupuuta, sillä vain sen kanssa voit olla varma shiba inun puhdasrotuisuudesta. Varmista, että kasvattaja kuuluu yhdistykseen, sillä se on merkki vastuullisesta kasvatuksesta rodun hyväksi. Vanhempien on täyettävä tietyt terveys- ja luonnevaatimukset, ennen kuin ne hyväksytään jalostukseen. Lisäksi kasvattajien pitäisi tarjota sinulle mahdollisuus tutustua pentuihin ja niiden vanhempiin rauhassa kotonaan. Kaikkien eläinten pitäisi antaa tasapainoinen ja iloinen vaikutelma. Shiba inun kohdalla pentuikä on erityisen tärkeä – kasvattajan tulisi varmistaa että pennut integroidaan arkielämään mahdollisimman pian ja ne näkevät paljon. Jos haluaa koiransa elävän yhteiselämää kissan kanssa, olisi parasta löytää kasvattaja, jolla on myös kissoja. Yhdessä rokotetun, madotetun ja sirutetun pennun kanssa saat aikaisintaan yhdeksän viikon luovutusiässä sukupuun, EU-todistuksen ja muuttoa helpottavia pikkuesineitä – esimerkiksi tutun peiton ja pieniä määriä totuttua ruokaa. Vastuullinen shiba inun kasvattaja on käytettävissä neuvoja varten vielä ostotapahtuman jälkeenkin, kun sinulla on kysyttävää lemmikkisi kehityksestä tai terveydestä.
Jos et etsi koiranpentua vaan haluat antaa kodin täysikasvuiselle koiralle, sinulla on useita vaihtoehtoja. Mahdollisuus puhdasrotuisen shiba inun löytämiseen löytöeläintalosta on pieni, mutta internetistä löytyy useita shiboja, jotka ovat menettäneet kotinsa monista eri syistä. Joitakin niistä on kerrottu, kuten että omistaja on aliarvioinut rodun dominoivan käytöksen tai yliarvioinut oman asiantuntemuksensa. Tällaiset koirat ovat usein huonosti koulutettuja ja sosiaalistettuja ja kuuluvat mieluiten koira-ammattilaisten tai yhdessä ammattimaisten koirakouluttajien tai -koulujen kanssa toimviien koiraihmisten käsiin. Toki eläinkodeista voi löytää myös hyvin koulutettuja rodun edustajia. Keskustele kunnolla entisen omistajan tai luovutuspaikan kanssa, niin pääsette yhteisymmärrykseen, tulisitko koiran kanssa toimeen. Optimaalista olisi tietysti tutustua henkilökohtaisesti. Joka tapauksessa elämäsi jakaminen kodinvaihtajakoiran kanssa voi olla rikastuttava kokemus.
Toivotamme paljon iloa luonteikkaan shiba inun kanssa!
Nämä pienet pyörremyrskyt eivät tee vaikutusta koollaan, vaan ystävällisyydellään, itsevarmuudellaan ja energiallaan. Ei siis ihme, että pieni pystykorvainen pomeranian valtaa koiraihmisten sydämiä ja koteja.
Shetlanninlammaskoira (kutsutaan myös sheltiksi) on pieni energiapakkaus, joka tarvitsee paljon liikuntaa ja aktiviteetteja. Sillä on sirot kasvonpiirteet, joita ympäröi uhkea harja. Sen oppimishalu ja empatia tekevät siitä myös ihanan seurakoiran.
Ystävällinen ja hyväntuulinen suomenlapinkoira on löytänyt omistajia myös Suomen rajojen ulkopuolelta. Jos olet kiinnostunut tästä koirarodusta, sinulla tulisi olla tämän koiran kanssa yksi yhteinen mielenkiinnon kohde ja se on liikkuminen – eri toteen luonnossa.
