© nspooner
Saksanpaimenkoirat ovat maailman suosituimpia käyttökoiria. Niiden oppimishaluisen ja ihmisläheisen luonteen vuoksi ne sopivat myös perhe elämään.
Tuskin yksikään muista rotukoirista on yhtä monipuolisesti käytettävissä kuin saksanpaimenkoira. Alun perin saksanpaimenkoiria kasvatettiin laumanpaimennus tarkoitukseen, jossa ne paimensivat ja vahtivat lampaita. Nykypäivänä saksanpaimenkoira toimii kuitenkin työ- ja suojelukoirana sekä poliisin, armeijan, että tullin käytössä. Koiraa käytetään lisäksi myös pelastus- ja terapia koirana, apukoirana näkövammaisille sekä etsintäkoirana lumivyöryissä vuorilla. Saksanpaimenkoira on johtava palveluskoira sekä sen kotimaassa Saksassa, että maailmanlaajuisesti.
Yksikään ihminen tai kone ei pysty korvaamaan rohkeaa, kovakuntoista ja luotettavaa koiraa sen työssä. Sen käyttäytyminen, vahvuus sekä itsevarmuus ovat legendaarisia piirteitä. Älykkyyden, oppimiskyvyn ja valtavan työnhalun myötä saksanpaimenkoira ottaa uudet haasteet vastaan salamannopeasti ja onkin sen vuoksi sopiva lähes mille vaan sille suunnatulle tehtävälle. Kaiken lisäksi saksanpaimenkoira on erittäin ihmisläheinen koira. Omistajalleen se on hyvin uskollinen, lojaali ja luotettava. Erityisen pidetyn saksanpaimenkoirasta tekee sen vahvuus, työnhalu, luotettavuus sekä helppo johdettavuus, minkä vuoksi sitä voidaan käyttää monenlaisissa tilanteissa.
Saksanpaimenkoira on luonteeltaan uskollinen ja luotettava, minkä vuoksi se on myös suosittu koirarotu perheissä. Tämä nelijalkainen on oikein koulutettuna todentotta valloittava partneri ja kumppani, joka sopii elämään myös perheissä. Saksanpaimenkoirat ovat sosiaalisia ja lapsirakkaita ja tulevat myös toimeen muiden kotieläinten kanssa. Perhekoiran elämään vaatimus kuitenkin on, että aktiivinen koira saa riittävästi fyysistä haastetta sekä ajatusta vaativaa toimintaa. Jos koiran kanssa ei puuhata aktiviteetteja riittävästi ja sen liikunnan tarvetta sekä työnhalua ei oteta huomioon riittävästi, ilmenee se koirassa huonona käytöksenä, mikä oikeastaan ei ole tavanomaista tämän tasapainoisen rotukoiran kohdalla. Liian vähäisten aktiviteettien myötä saksanpaimenkoirasta tulee hermostunut ja ylivilkas, mikä tekee siitä arkipäivässä yksinkertaisesti vaikeasti hallittavan koiran. Fyysistä ja ajatuksellista rasitusta saavat saksanpaimenkoira ovat puolestaan rikkaus joka perheelle, sillä niistä on leikki- ja urheilukaveriksi ja ne ovat kaiken lisäksi uskomattoman uskollisia suojelijoita.
Saksanpaimenkoira lasketaan sekä keskikokoisiin, että suuriin koirarotuihin, sillä sen säkäkorkeus on uroksilla 60 – 65 cm ja naarailla 55 – 60 cm. Sen vahva keho puoltaa sen elämää työ- sekä käyttökoirana. Se on voimakas ja lihaksikas, mutta vaikuttaa siitä huolimatta atleettiselta ja ketterältä. Tyyneys sekä kömpelyys eivät kuulu saksanpaimenkoiran elämään. Sillä on laaja ja voimakas askellus, mikä puoltaa sen valtavaa kestävyyttä ja hyvää kuntoa.
Kiilanmuotoinen pää on harmonisessa suhteessa koiran kehoon. Sen nenäselkä on suora ja päättyy aina mustaan nenänpäähän. Vastustajansa se vakuuttaa täydellä 42:n hampaan hammasrivistöllä. Valppaan olemuksen saksanpaimenkoiralle antaa sen ylös ja eteenpäin osoittavat korvat sekä tummat ja hieman viistot silmät.
Saksanpaimenkoiran rotumääritelmä oli FCI listassa pitkään numeron 166 alla, paimen- ja ajokoirien ryhmässä, jossa oli vain normaalikarvaisia koiria. Normaalikarvainen turkki on suora ja tiheä, sitä vahvistaa paksu alusvilla ja kokonaisuutena, ja se suojaa koiraa lumelta, sateelta ja kylmältä.
Vasta vuonna 2008 otettiin pitkäkarvaiset karvalaadut myös mukaan FCI standardiin. Pitkä ja pehmeä päällyskarva, mikä ei ole kovin tukevasti kiinni ihossa, ilmenee korvissa ja raajoissa hapsuina, tuuheana häntänä ja jalkojen ympärillä ns. housuina. Kaulassa karva on myös pidempää ja tuuheampaa. Normaali- sekä pitkäturkin väri voi olla musta, jossa on ruskeita, tai keltaisesta vaalean harmaaseen vaihtelevia merkkejä, yksivärisenä musta tai sudenharmaa, tai harmaa, jossa on ruskeita merkkejä.
Vaikka ajoittain pentueissa esiintyy myös valkoisia paimenkoiran pentuja, on valkoinen FCI-standardin mukaan virheväri jo vuodesta 1933 lähtien. Valkoisten pentujen ilmenemistä seurasi vuonna 1968 liitto nimeltä „Paimenkoirien Dog Club of America“, jonka perusti Yhdysvaltojen kennelliitto. Myös Kanadan kennelliitto hyväksyy edelleen valkoiset paimenkoirat pentueissa. Vuodesta 2011 lähtien, FCI hyväksyi valkoisenpaimenkoiran omaksi koirarodukseen nimellä „Berger Blanc Suisse” (valkoinen sveitsiläinen paimenkoira).
© milanvachal / stock.adobe.com
Pääsääntöisesti saksanpaimenkoira on kasvanut jalostuksensa aikana aina suuremmaksi ja massiivisemmaksi. Kriitikot sanovat, että nykyisellä muodolla ei ole enää juurikaan tekemistä alkuperäisen muodon kanssa, joka oli kevyempi, vähemmän lihaksikas, mutta ketterämpi ja vikkelämpi. Kasvattajien väliset erimielisyydet johtivat lopulta siihen, että tänä päivänä kasvatetaan kahta erilaista saksanpaimenkoiraa; näyttelylinjainen ja käyttölinjainen. Näyttelylinjainen on keholtaan hieman massiivisempi ja sen selkä kaartuu alaspäin. Käyttölinjainen on kevyempi tyyppi ja sopii paremmin työkoiraksi.
Saksanpaimenkoirien esi-isät ovat eläneet Saksassa todennäköisesti jo seitsemännellä vuosisadalla. Jo silloin tällä rodulla oli laaja työnkuva. Pääsääntöisesti tehtävät koostuivat lammaslaumojen paimennus- ja ajotehtävistä, ja samalla niiden tehtävä oli suojella lampaita ja vahtia, että lampailla on kaikki hyvin.
Nykyaikaisten saksanpaimenkoirien, eli rodun, joka tänä päivänä tunnetaan saksanpaimenkoirana, historia ulottuu 1900-luvulle. Vuonna 1871 aloitti preussilainen hovimaisteri ”Max von Stephanitz” tuloshakuisen jalostamisen. Hänet tunnetaan myös tämän monipuolisen rodun perustajana.
Läpimurron Stephanitz teki uroksella nimeltä ”Horand von Grafrath”, jonka hän osti vuonna 1898. Se on ensimmäinen koira, joka on kirjattu saksalaisenpaimenkoiran teettämiskirjaan. Tämä koira, sekä sen veli „Luchs von Sparwasser“, ovat Stephanitzin kasvatuksen alku ja juuri. Näitä kahta urosta sekä narttua ”Mari von Grafrath” pidetään saksalaisenpaimenkoiran alkuheimona. Monet nykypäiväiset saksanpaimenkoirat muistuttavat näitä koiria suuresti.
Stephanitz -kasvattajan tavoite teettämistarkoituksessa oli selvä. Tavoite oli kasvattaa monipuolinen käyttökoira, jonka ulkonäöstä ja työtarkoituksesta kasvattajalla oli selvä näkemys. Hyveet kuten rohkeus, uskollisuus, kuuliaisuus, hyvä kunto ja kestävyys tekivät saksanpaimenkoirasta tunnetun maailmanlaajuisesti ja monissa maissa se kasvoikin nopeasti suosituimmaksi palvelukoiraroduksi esimerkiksi poliisin ja puolustusvoimien keskuudessa. Ensimmäisen ja toisen maailmansodan aikana edellä mainitut hyveet yhdistettiin saksalaiseen hyveyteen. Saksanpaimenkoirasta tulikin kansallissosialistisen asenteen symboli. Antisaksa mielipahan noustessa ulkomailla, brittiläinen kennelliitto vaihtoi koiran nimeksi alsatian susikoira ja myöhemmin sitä kutsuttiin vain alsatian koiraksi. Näin ”saksalainen” -sana saatiin pois rodun nimestä. Vasta vuonna 1977 uusi nimi kumottiin, ja alkuperäinen nimi otettiin takaisin käyttöön.
Saksanpaimenkoira oli kysytty sotakoira ei pelkästään Saksan, vaan myös Saksan liittolaisten toimesta. Surullista kuuluisuutta rotu sai läsnäolostaan keskitysleireillä ja uskollisena Adolf Hitlerin kumppanina. Lukuisissa NS-propaganda valokuvissa näkyy Hitler ja hänen saksanpaimenkoiransa Blondi. Vaikka rotu käytettiinkin melko lailla loppuun toisen maailmansodan aikana, eheytyi se sodan jälkeen ja nopeasti siitä tuli maailman kysytyimpiä käyttökoiria. Saksanpaimenkoirarotu sopii myös perhekoiraksi, minkä vuoksi siitä tuli entistä suositumpi koirarotu.
Jatkuva rodun levikki yleisti valitettavasti myös rodulle tyypillisiä sairauksia. Monia koirarotuja tänä päivänä kiusaava lonkkaniveldysplasia eli lonkkanivelen kasvuhäiriö (HD) todettiin ensimmäisenä saksanpaimenkoirilla. Toinen nivelsairaus, jonka kanssa tämä rotu taistelee useasti, on kyynärniveldysplasia (ED). Suhteellisen yleisiä ovat myös välilevynrappeuma (DLSS) tai Cauda equina -syndrooma, eli selkäytimen ahtauma lantioristiluualueella. Lisäksi silmäsairaudet ja allergiat ovat paimenkoirilla yleisiä.
© Karola / stock.adobe.com
Teetettävien eläinten geneettiset testit vähentävät perinnöllisten sairauksien mahdollista riskiä. Nykypäivänä on olemassa teettämisarvo, joka antaa informaatiota siitä, kuinka kaukainen pentu on perinnöllisille sairauksille. Koirat, jotka ovat geneettisesti hyvin sairaudelle alttiita, suljetaan pois jälleen kasvatuksesta. Mikäli olet kiinnostunut saksanpaimenkoiranpennun ostamisesta, tulisi sinun ehdottomasti varmistaa, että kaikki tarvittavat testit on kasvattajan puolesta suoritettu sekä myös läpäisty. Ehdoton ehto on, että ostat pennun luotettavalta kasvattajalta, joka investoi paljon aikaa sekä rahaa koiriensa terveyteen ja on halukas antamaan sinulle auliisti informaatiota pennuistaan. On päivän selvää, että täysin terve ja kontrolloitu pentu ei ole saatavilla alennushintaan. Muihin koiranpentuihin verrattuna on 800 euroa puhtaasta saksanpaimenkoirasta vielä melko alhainen summa.
Ennen kuin valitset kasvattajan, tulisi sinun kartoittaa tarkemmin sitä, mihin tarkoitukseen saksanpaimenkoiran haluat. Useimmat kasvattajat ovat nykypäivänä erikoistuneet erilaisiin linjoihin, minkä vuoksi niiden kasvattamilla koirilla on myös hieman erilaiset ominaisuudet. Paimennusvietti tai työnhalu ei kuitenkaan riipu kasvattajasta. Selvitä etukäteen teettääkö kasvattaja käyttölinjaisia vai näyttelylinjaisia koiria, ja valitse kasvattaja, joka parhaiten sopii omiin odotuksiisi ja vaatimuksiisi. Mutta vaikka haluaisitkin koirasta puhtaasti perhekoiran, pitäisi sinun olla tietoinen siitä, että myös näyttelylinjaiset saksanpaimenkoirat vaativat paljon puuhaa ja niillä on suuri oppimisvietti. Lyhyet kävelylenkit korttelin ympäri eivät tee edes näyttelylinjaisesta koirasta onnellista.
Koiran aktiivisuus vaikuttaa suuresti siihen, millainen ravinto sille parhaiten sopii. On selvää, että koira, joka päivittäin „käy töissä“ useita tunteja ja liikkuu paljon, tarvitsee aivan toisenlaisen määrän energiaa, kuin perhekoira, joka pääasiassa elää paljon rauhallisempaa elämää. Jokaisen koiran ravinnosta ei kuitenkaan tule puuttua proteiinia, kivennäisaineita ja vitamiineja, sillä ne ovat terveen kehityksen perusta. Koiran tärkein proteiininlähde on liha, jonka tulisi kattaa ruoasta vähintään 70%. Koiran ravintoa voi rikastuttaa vaihtelemalla kuivaruoan, itsetehdyn ruoan sekä raakaruokinnan välillä. Kasvisten ja hedelmien osuus tulisi ruoasta kattaa 20-30%, jotta koirasi saa tarvittavat kivennäisaineet ja vitamiinit. Vilja ja sokeri eivät juurikaan kuulu koiran terveelliseen ruokavalioon.
Tutustu saksanpaimenkoiralle sopivaan koiranruokavalikoimaan zooplus-kaupassa!
Koska paimenkoirat, kuten monet muutkin suuret koirarodut, kärsivät nivelongelmista, on tärkeää, että koira ei kasva liian vauhdikkaasti ensimmäisten kuukausien aikana. Tutkimukset osoittavat, että lonkkaniveldysplasia ei riipu ainoastaan geneettisestä perimästä vaan myös koiran ravinnosta. Hyvin energiapitoiset ruoat sekä ruoat, joissa on paljon rasvaa, kiihdyttävät koiranpennun kasvua, joka puolestaan voi johtaa nivelongelmiin vanhemmalla iällä. Keskustele siis koiranpennun ravinnosta kasvattajan kanssa, noudata hänen antamaa tarkkaa ravintosuositusta ja kiinnitä huomiota siihen mitä koiranpentusi syö. Kasvattaja ohjeistaa sinua myös siihen, että koiranpentua ei tulisi fyysisesti rasittaa liikaa. Portaiden nousemista tulisi välttää täysin. Luonnolliset rauhoittumishetket tukevat terveellistä luiden ja nivelten kehittymistä.
Terveelliseen koiranelämään kuuluvat terveellisen ja lajinomaisen ravinnon sekä ylläpidon lisäksi myös sopiva hoitaminen. Saksanpaimenkoiralla on kerroksinen turkki, joka on melko helppo hoitaa, kun sitä harjaa tai kampaa säännöllisesti. Säännöllinen turkinhoito on välttämätöntä terveen turkin ylläpitämiseksi. Sen lisäksi säännölliset ja tarvittavat madotuslääkitykset sekä muut rokotukset tulee hoitaa eläinlääkärin luona. Näiden lisäksi saksanpaimenkoirien korvia, silmiä ja hampaita tulisi pitää silmällä ja ne vaativat ajoittain myös puhdistusta. Muutokset tulisi käydä tutkituttamassa eläinlääkärin vastaanotolla.
Jos päätät hankkia saksanpaimenkoiran perheeseesi, pitäisi sen ravinnon ja terveydenhoidon lisäksi ajatella myös liikuntaa. Nämä koirat ovat pääsääntöisesti käyttökoiria, mikä tarkoittaa sitä, että ne vaativat toimintaa, vaikka ne olisivatkin vain perhekoirina. Riittävä liikunnan määrä sekä ajatusta vaativat aktiviteetit ovat harmonisen yhteiselämän vaatimus. Koiralle tulisi päivittäisten pitkien kävelylenkkien ja pyöräretkien lisäksi tarjota myös rodunomaisia aktiviteetteja, joissa se voi purkaa liikunnantarvettaan sekä oppimishaluaan. Tallaisia vaihtoehtoja ovat monet koirien urheilulajin sekä kouluttaminen.
Monipuolisuutensa vuoksi saksanpaimenkoiralle sopivat usein monet koiran urheilumuodot, kuten agility, koiratanssi tai tottelevaisuuskoulutus. Sen hajuaisti on myös todella hyvä, minkä vuoksi se pärjää hyvin myös Mantrailing -toiminnassa, eli jäljestämisessä. Suositeltavaa on, myös perhekoiraksi ajatelluille saksanpaimenkoirille, että ne koulutetaan pelastus, suojelu tai palvelukoiriksi. Päätittepä minkä koiraurheilun puolesta tahansa, tulet huomaamaan, että sinun ja koirasi välinen suhde nousee aivan uudelle tasolle yhteisen harrastuksen myötä. Riittävän paljon koulutusta ja urheilua saavat koirat nauttivat rauhallisemmin niiden palautumisajasta ja ovat helpompia myös kouluttaa. Jolla on riittävästi aikaa kouluttaa ja urheilla saksanpaimenkoiransa kanssa, tulee saamaan tästä rotukoirasta rakastavaisen, urheilullisen, helposti johdettavan ja luotettavan perhekoiran.
Nämä pienet pyörremyrskyt eivät tee vaikutusta koollaan, vaan ystävällisyydellään, itsevarmuudellaan ja energiallaan. Ei siis ihme, että pieni pystykorvainen pomeranian valtaa koiraihmisten sydämiä ja koteja.
Shetlanninlammaskoira (kutsutaan myös sheltiksi) on pieni energiapakkaus, joka tarvitsee paljon liikuntaa ja aktiviteetteja. Sillä on sirot kasvonpiirteet, joita ympäröi uhkea harja. Sen oppimishalu ja empatia tekevät siitä myös ihanan seurakoiran.
Ystävällinen ja hyväntuulinen suomenlapinkoira on löytänyt omistajia myös Suomen rajojen ulkopuolelta. Jos olet kiinnostunut tästä koirarodusta, sinulla tulisi olla tämän koiran kanssa yksi yhteinen mielenkiinnon kohde ja se on liikkuminen – eri toteen luonnossa.
