© Zottelhund / stock.adobe.com
Cão de Água Português, tuttavallisemmin portugalinvesikoira tai portie on kasvattanut suosiotaan viime vuosien aikana sekä Euroopassa, että Yhdysvalloissa. Portugalinvesikoira on ystävä ihmiselle, joka haluaa koiraltaan elävyyttä ja omaperäisyyttä.
Sporttinen karvakuono on huomiota herättävä näky leijonanharjassaan; vartalon etuosaa peittää laineikas karva kuin leijonan harja ja takaosa on ajeltu lyhyeksi hännän päätä lukuunottamatta, missä myös komeilee leijonamainen tupsu. Arkielämässä moni portugalinvesikoiran omistaja pitää kuitenkin koiransa turkin lyhyenä käytännöllisyyden vuoksi ja tästä syystä rodun edustajat saattavat jäädä hieman huomaamattomiksi. Portugalinvesikoirauros voi kasvaa 57 senttimetrin säkäkorkeuteen ja painoa koiralla voi olla jopa 25 kiloa. Naaraat jäävät hieman kevyemmiksi ja pienemmiksi.
Luppakorvaisia vesikoiria esiintyy pääasiassa mustana ja ruskeana mutta myös täysin yksivärisiä sekä laikukkaita koiria tavataan. Valkoisen karvan osuus turkissa ei saisi ylittää yhtä kolmasosaa. Turkki on joko pitkä ja laineikas, tai lyhyt ja kihara.
Portugalinvesikoiran esi-isät saapuivat Iberian niemimaalle ennen kristinuskoa todennäköisesti kauppiaiden mukana ja vuosisatojen kuluessa niitä risteytettiin muun muassa laumanvartijakoirien kanssa. Vettä rakastavat karvaturrit osallistuivat 1400- ja 1500-luvuilla tehdyille tutkimusmatkoille ja toimivat tärkeinä viestinviejinä laivueiden laivojen välillä. Perinteinen rooli vesikoiralla on ollut kalastusveneen assistenttina; ne ovat auttaneet kalastajia pitämällä niille seuraa vesillä, vahtimalla saalista sekä pelastamalla veden varaan joutuneita. Lisääntynyt teknologian määrä on siirtänyt monen vesikoiran kuivalle maalle ja portugalinvesikoira onkin ollut 1900-luvulla kaksi kertaa lähellä sukupuuttoa. Kiperä tilanne on dokumentoitu myös Guinnesin ennätysten kirjaan vuonna 1970, jolloin Cão de Água Português mainittiin maailman harvinaisimpana koirana, vain noin 50 elävällä rodun edustajalla. Rotu selvisi synkistä ajoista portugalilaisten ja yhdysvaltalaisten koiraihmisten avulla, jotka omistautuivat rodun elvyttämiseen. Tänä päivänä portugalinvesikoirien määrä kasvaa jatkuvasti, välillä jopa nopeammin kuin olisi suotavaa, sillä valitettavasti pentutehtailua esiintyy myös tämän rodun kohdalla.
Portugalinvesikoira on suosittu koirarotu Euroopassa, etenkin Pohjoismaissa mutta suurin populaatio rodulla on Yhdysvalloissa, missä on arviolta 10 000 portugalinvesikoiraa. Yhdysvaltojen entisen presidentin, Barack Obaman kaksi portugalinvesikoiraa, Bo ja Sunny ovat osaltaan kasvattaneet rodun suosiota Yhdysvalloissa.
Pehmeän ulkokuoren alla portugalinvesikoira on itsepäinen ja vahvaluonteinen koira, jolla on taipumus territoriaaliseen käyttäytymiseen ja sitä pidetään hieman riidanhaluisena. Johdonmukaisen koulutuksen avulla saadaan koirasta parhaat puolet esiin ja yhteiselämästä tasapainoista. Vahvan luonteen ja itsepäisyyden lisäksi portugalinvesikoirassa on myös lukemattomia hyviä puolia: niitä pidetään yleisesti vaatimattomina, uskollisina ja ennen kaikkea erittäin älykkäinä koirina, jotka ovat aina valmiina uusiin seikkailuihin omistajansa seurana. Koska portugalinvesikoiralla on itsepäinen luonne, se vaatii hieman ennakoivaa kasvattamista sekä selkeän paikan lauman hierarkiassa, muutoin se pyrkii sooloilemaan. Koiran kasvatuksessa ei kannata käyttää kovuutta, sillä koira voi hämmentyä. Tärkeintä on olla johdonmukainen. Kun säännöt on laadittu, jokainen perheenjäsen sitoutuu niihin poikkeuksetta, myös niissä tilanteissa, missä koira itkee hiljaa ja tuijottaa söpösti saadakseen tahtonsa läpi. Ennen kuin koira saapuu perheeseen, täytyy yhteiset pelisäännöt olla mietittynä; mihin koira saa mennä ja mihin ei, mitä koira saa tehdä ja mitä ei ja koko perheen tulee sitoutua näihin yhdessä laadittuihin sääntöihin. Osallistuminen pentukouluun tai muuhun ohjattuun toimintaan on monelle koiralle ilo ja varsinkin portugalinvesikoira hyötyy leikkisästä vuorovaikutuksesta sekä asiantuntevasta ohjauksesta, sillä se tarvitsee paljon hoivaa sekä sosiaalistamista niin ihmisten kuin toisten koirienkin kanssa, jotta siitä ei tulisi äkäistä aikuista. Kannattaa pitää mielessä, että sporttinen portugalinvesikoira on parhaimmillaan kiireisenä.
© Zottelhund / stock.adobe.com
Tämän päivän portugalinvesikoirat ovat melko pienen, 50 koiran geenivaraston jälkeläisiä, joiden kanssa rodun jalostusta jatkettiin 1970-luvulla. Jalostuksen seurauksena jotkut perinnölliset sairaudet ovat lisääntyneet mutta niitä pystytään kontrolloimaan hyvin. Terveen portugalinvesikoiran tärkein tekijä on vastuullinen kasvattaja, joka kasvattaa tiedolla ja taidolla, sekä tutkituttaa astutukseen käytettävät koirat asianmukaisesti ennen astutusta. Esimerkiksi geenitestien avulla verkkokalvon progressiivisesta atrofiasta, eli etenevästä surkastumasta johtuva sokeutumisen riski voidaan sulkea pois, sillä tämä autosomaattinen resessiivinen sairaus voi puhjeta jopa kliinisesti terveillä koirilla, jos toinen vanhemmista on geenin kantaja. Sairauksien, kuten dilatoiva kardiomyopatia, eli laajentava sydänlihasrappeuma tai gangliosidoosi, neurologinen lysosomaalinen kertymäsairaus, riskejä voidaan vähentää geenitestien avulla.
Kuten monilla koirakavereilla, myös portugalinvesikoiralla on riski lonkkien kehityshäiriöihin (HD). Kasvattajan rooli on valita lonkiltaan terveet koirat jalostukseen mutta myös koiran omistajalla on oma vastuunsa lonkkien terveenä pysymiseen, eli omistajan tulee huolehtia, että koira liikkuu ikätasonsa mukaisesti. Niveliä rasittavat hypyt ja pikajuoksut tulisi lykätä siihen, että pentu on vähintään 15 kuukauden ikäinen. Terve portugalinvesikoira voi elää 14 vuotiaaksi.
Huolimatta siitä, syökö koira kuiva- tai märkäruokaa, on liha terveellisen koiranruoan pääraaka-aine! Tämän vuoksi koiran ruokavalion tulee olla proteiinipitoista liharuokaa, jossa ei ole viljaa eikä varsinkaan sokereita. Kun pentu asettuu taloksi, tulee ruokintaa jatkaa samalla ruualla kuin kasvattajan luona, ruualla johon pentu on tottunut, ettei pienellä ole käsiteltävänään sekä uutta kotia, että uutta ruokaa. Kun pentu on asettunut taloksi ja tuntee olonsa kotoisaksi ja olevansa osa perhettä, voi uutta ruokaa sekoittaa vanhaan pikku hiljaa, kasvattaen uuden ruuan määrää suhteessa vanhaan. Korkealaatuisen koiranruuan tunnistaa siitä, että liha on mainittu ensimmäisenä paketin ainesosissa. Sama pätee herkkuihin – ei vehnä koiralle! Portugalinvesikoiralle sopivia herkkuja ovat muun muassa hampaiden hoitoon tarkoitetut tikut sekä nautinnolliseen pureskeluun kuivatut naudan, sian tai vaikka peuran korvat, jotka ovat koirien rakastamia vaihtoehtoja. Ruoka-annokset tulee suhteuttaa energiantarpeeseen ja tarvittaessa pienentää annoksia, ennen kuin koira pyöristyy. Raikasta vettä tulee olla aina koiran saatavilla.
Portugalinvesikoira on näyttävä ilmestys näyttelytrimmissään ja sen ylläpito vaatii paljon työtä mutta jos koiran kanssa ei aio näyttelyihin, ei turkinhoitoon tarvitse panostaa niin paljon. Sitä ei silti tule jättää kokonaan väliin, sillä säännöllinen turkinhoito on yksi osa vesikoiran hyvinvointia. Turkki on hyvä kammata ja harjata kerran, pari viikossa harvapiikkisellä kammalla sekä harjalla. Portugalinvesikoiran näyttelytrimmin, klassisen leijonanharjatrimmin sijaan turkin voi leikata kauttaaltaan lyhyeksi, helppohoitoiseksi noutajan trimmiksi. Jos ei halua viedä koiraa parin viikon välein trimmattavaksi, voi turkin leikata hyvin myös kotona laadukkaalla trimmauskoneella. Tassujen karvat leikataan säännöllisesti myös varpaiden väleistä tassusaksilla, joissa on pyöristetyt päät. Samalla on hyvä tarkistaa kynnet ja lyhentää niitä tarvittaessa. Koiran voi kylvettää, jos turkki on likainen. Portugalinvesikoiralle on hyvä käyttää pitkäkarvaisille roduille tarkoitettuja shampoita mutta hoitoaineen annostelun kanssa kannattaa olla tarkkana, sillä pehmeä turkki huopuu helposti. Tästä syystä hoitoainetta ei välttämättä edes tarvita. Portugalinvesikoirissa on myös karkeammalla karvalla olevia yksilöitä ja näiden turkit eivät huovu niin helposti.
© Canadeez / stock.adobe.com
Portugalinvesikoira on ihanteellinen valinta aktiiviselle ihmiselle tai perheelle, jolla on jo kokemusta koirista ja jotka toivovat koiraltaan omaa tahtoa. Lapsi- ja lemmikki-, esimerkiksi kissaperheeseen saapuva koira tulee totuttaa uuteen kotiinsa mahdollisimman nuorena, mielellään jo pentuna. Portugalinvesikoirat rakastavat lasten kanssa leikkimistä mutta lasta ja koiraa ei kuitenkaan tule koskaan jättää ilman aikuisen valvontaa ja koiralla tulee olla paikka, mihin vetäytyä. Koira on aina aikuisen vastuulla! On hyvä miettiä jo ennen koiran hankkimista, että sille on perheessä tarpeeksi aikaa sekä ulkoiluun, että muuhun huolenpitoon.
Portugalinvesikoirasta irtoaa vain vähän karvaa mutta se ei takaa sitä, etteikö se voisi allergisoida. Jos on epäilys allergiasta, kannattaa keskustella lääkärin kanssa tai viettää mahdollisuuksien mukaan aikaa portugalinvesikoirataloudessa ennen oman koiran hankkimista. Aktiivinen koira sopii myös tilavaan kerrostaloasuntoon, jos omistajakin on aktiivinen. Turvallinen, pakovarma puutarha tuo myös iloa aktiiviselle koiralle, missä se voi juosta ja tutkia oman mielensä mukaan. Portugalinvesikoiran ajoittaisesta itsepäisyydestä johtuen se sopii ensimmäiseksi koiraksi tietyin rajoituksin. Jos portugalinvesikoira on omistajansa ensimmäinen koira, suositellaan lämpimästi pentukoulua sekä tutustumaan koiranhoito-oppaisiin. Keskustelut kokeneiden koiranomistajien kanssa voivat myös olla avartavia.
Nämä pienet pyörremyrskyt eivät tee vaikutusta koollaan, vaan ystävällisyydellään, itsevarmuudellaan ja energiallaan. Ei siis ihme, että pieni pystykorvainen pomeranian valtaa koiraihmisten sydämiä ja koteja.
Shetlanninlammaskoira (kutsutaan myös sheltiksi) on pieni energiapakkaus, joka tarvitsee paljon liikuntaa ja aktiviteetteja. Sillä on sirot kasvonpiirteet, joita ympäröi uhkea harja. Sen oppimishalu ja empatia tekevät siitä myös ihanan seurakoiran.
Ystävällinen ja hyväntuulinen suomenlapinkoira on löytänyt omistajia myös Suomen rajojen ulkopuolelta. Jos olet kiinnostunut tästä koirarodusta, sinulla tulisi olla tämän koiran kanssa yksi yhteinen mielenkiinnon kohde ja se on liikkuminen – eri toteen luonnossa.
