Goldendoodle, cockapoo ja maltipoo – niillä on kaikilla yksi yhdistävä tekijä: kyseessä on hybridi, jonka risteyttämiseen on käytetty villakoiraa ja jotakin toista koirarotua. Tällaiset „designerkoirat“ ovat nyt suosittuja. Ennen näiden sympaattisten koirien hankkimista tulevan koiranomistajan kannattaa kuitenkin miettiä myös kriittisesti hybridirotujen kasvatukseen liittyviä asioita.
Maltipoo on sekarotuinen koira, joten myös sen ulkonäkö vaihtelee: sille ei ole olemassa rotustandardia. Kokonsa puolesta maltipoon voi kuitenkin laskea kuuluvaksi pieniin koiriin. Riippuen siitä, onko sen risteyttämiseen käytetty toy- vai kääpiövillakoiraa, sen paino vaihtelee välillä 2 – 10 kg, josta keskiarvona 4 kg ja hartiakorkeus 28 cm. Tyypillisiä piirteitä ovat luppakorvat ja pyöreät silmät, jotka saavat maltipoon muistuttamaan ulkonäöltään pehmolelua. Maltankoirat ovat aina valkoisia, mutta maltipoo voi olla risteytykseen käytetyn villakoiran väristä riippuen minkävärinen tahansa: valkoinen, musta, ruskea, kermanvärinen tai aprikoosi. Monet maltipoot ovat kaksivärisiä. Nenä on yleensä musta tai vaaleanpunainen.
Maltipoo on hybridi – toisin sanoen sekarotuinen. Lehti-ilmoituksissa ja internetissä niitä mainostetaan edelleen kahden rodun parhaat puolet yhdistävinä koirina. Tässä ei ole mitään uutta, vaikka „designerkoirilta“ odotetaan eri asioita: hybridikoirien fanit mainostavat, että kahden rodun yhdistelmä tuottaa vain rotujen parhaat ominaisuudet omaavia pentuja – kuten esimerkiksi villakoiran irtokarvaa tiputtamaton turkki ja labradorinnoutajan luonne. Designerkoirista tunnetuimpia ovatkin labradoodle ja goldendoodle. Älykäs ja kestävä villakoira on suosittu rotu hybridikasvatuksessa. Tämä voi johtua siitä, että villakoira mielletään usein lukuisista positiivisista luonteenpiirteistään huolimatta vanhaksi „muotiroduksi“ ja isoäitien koiraksi. Hybridikoirilla ei yleensä teetetä pentuja, sillä niiden perinnölliset ominaisuudet muuttuvat toisessa polvessa yhä vaikeammin ennakoitaviksi.
Myös maltipoo on villakoiraristeytys: siihen käytetään maltankoiraa ja joko kääpiö- tai toyvillakoiraa. Maltankoira on perinteinen sylikoira, kun taas villakoiran esi-isät ovat monipuolisia käyttökoiria. Villakoira on alun perin jalostettu metsästämään vedessä ja vesistöjen ympärillä, joten sillä on myös muita luonneominaisuuksia kuin pelkillä seurakoirilla.
Erilaisista esi-isistä johtuen suloisen maltipoon luonne on aina yllätys. On mahdotonta tietää eukäteen, mitkä rotuominaisuudet ovat sen dominoivia piirteitä. Maltipoot ovat usein leikkisiä ja muodostavat tiiviin suhteen omistajaansa, jota ne seuraavat kaikkialle. Molemmat rodut ovat pidättyväisiä tuntemattomia kohtaan, joten myös maltipoo on tuntemattomille etäinen. Lajitoveriensa kanssa se tulee usein hyvin toimeen, mutta tämä riippuu tietenkin siitä, miten siihen on panostettu: kasvattajan pitäisi sosiaalistaa pentuja alusta saakka ja totuttaa ne erilaisiin arkipäivän tilanteisiin (pölynimuriin, käsittelyyn, kissoihin jne). Monet maltipoon omistajat kuvailevat lemmikkiään uteliaaksi, rohkeaksi ja innokkaaksi toimintaan. Pidättyväinen maltipoo ei ole hyvin koulutettuna taipuvainen haukkumaan paljon.
Kouluttamiseen pätee sama periaate kuin muillakin koirilla: älä tee poikkeuksia säännöistä. Vaikka maltipoo katsoisi sinua miten sydäntäsärkevästi, pysy johdonmukaisena, jotta koira tietää alusta saakka, että se voi luottaa sinuun. Kaikkien perheenjäsenten pitää vetää yhtä köyttä. Viestittäkää tulokkaalle selvät säännöt, niin se oppii nopeasti noudattamaan niitä. Pikkujututkin voivat käydä haastaviksi, jos koira ei osaa perussääntöjä. Käykää pentukoulussa ja myöhemmin koirakoulussa oppimassa lisää, jotta koira sosiaalistuu kunnolla ja oppii samalla yhdessä omistajansa kanssa uutta.
© anissat / stock.adobe.com
Sekarotuisten pentujen myyjät väittävät usein, että sekarotuiset koirat ovat yleensä terveempiä kuin rotukoirat, koska niillä on laajempi geenipooli. Asianmukaisesti kasvatetuilla rotukoirilla teetetään kuitenkin lukuisia tutkimuksia ennen kuin niitä edes hyväksytään jalostukseen. Useimmat rotujärjestöt kirjoittavat todistuksia eläimen astutuskelpoisuudesta. Näin saat koiran ostaessasi ainakin tietyn varmuuden siitä, että tuleva perheenjäsen on mahdollisimman terve. Työhönsä sitoutuneet kasvattajat antavat mielellään tietoa siitä, miten huolehtivat koirien terveydestä kasvatustyössään.
Sekarotuisten pentujen kasvattajat eivät valitettavasti yleensä investoi riittävästi rahaa koirien terveydentilan tutkimiseen. Monet sairaudet puhkeavat vasta täysikasvuisena, jolloin ostaja joutuu maksamaan tästä jälkikäteen. Villakoiraa ja maltankoiran risteyttäessä molemmat vanhemmat pitäisi tutkia rotutyypillisten sairauksien osalta. Molemmille roduille tyypillisiä ovat varsinkin silmäsairaudet ja ongelmat polvinivelissä. Riittävä liikunta ja normaali paino suojaavat maltipoon niveliä. Epätavallinen, villakoiran kiharan ja maltankoiran silkkisen turkin yhdistelmä, saattaa johtaa iho-ongelmiin. Terve maltipoo voi elää keskimäärin 15-vuotiaaksi.
Mitä maltipoolle pitäisi syöttää? Villakoiran, maltankoiran ja kaikkien muiden koirien tavoin nämä pienet sekarotuisetkin syövät mieluiten ravintoa, jossa on paljon eläinproteiinia. Tarkista koiranruokapussista, miten paljon se sisältää lihaa: lihan pitäisi lukea tuoteselosteessa aina ensimmäisenä. Viljan tai sokerin kaltaiset täyteaineet eivät kuulu koiran ruokavalioon. Voit hyvin syöttää koiralle sekä kuivaruokaa että märkäruokaa: täydennä kuivaruokaa esimerkiksi koulutukseen tai etsimisleikkeihin sopivilla makupaloilla ja tarjoa märkäruokaa koiran „pääateriana“. Koiranpentu tarvitsee useita aterioita päivässä, kun taas täysikasvuiselle koiralle riittää 1 tai 2 ateriaa. Sopivankokoiset, naudannahasta tehdyt puruluut tai kuivalihapalat tarjoavat maltipoolle pureskeluniloa. Pidä kuitenkin koirasi vyötärönympärystä silmällä, jotta sen paino ei nouse liikaa. Koiralla on oltava aina mahdollisuus tyydyttää janonsa. Vinkki: jos olet lähdössä pidemmälle vaellukselle koirasi kanssa, ota juomapullo mukaan.
Villakoiran turkki on helppohoitoinen, mutta maltankoiran turkki on sitä vastoin vaativa: tällä pienellä koirarodulla on valkoinen, pitkä turkki, joka vaatii päivittäisen harjaamisen lisäksi säännöllistä pesua. Hybridin turkki saattaa olla kumpaa tahansa tyyppiä. Kuten jo aiemmin todettu, sekä maltankoiran geneettiset ominaisuudet että maltankoiran ja villakoiran erilainen turkkityyppi voivat aiheuttaa maltipoolle iho- ja turkkiongelmia. Myös sen hoito voi olla vaativaa: jotkut maltipoon omistajat kertovat, että turkki on vaikea kammata ja taipuvainen takkuuntumaan. Maltipoon päivittäiseen hoitoon on siis varattava aikaa. Jos sillä on pitkä turkki, on pienet takiaiset ja karvoihin takertuneet lehdet poistettava joka lenkin jälkeen. Ammattitrimmaja voi tarvittaessa neuvoa turkin leikkaamisessa, sillä se aiheuttaa maltipoolla helposti iho- ja turkkiongelmia. Jos maltipoon kynnet kasvavat liian pitkiksi, ne lyhennetään erityisesti tarkoitukseen suunnitelluilla kynsisaksilla. Tarkista kynnet parin viikon välein – myös kävellessä kuuluvat napsahdukset ovat merkki siitä, että on aika tarttua kynsisaksiin. Jos kynsienleikkuu ei ole vielä hallussa, kysy neuvoa kokeneilta koiranomistajilta tai eläinlääkäriltä.
Pieni energiapakkaus nauttii riittävän pitkistä kävelylenkeistä, jotka tarjoavat sille mahdollisuuden nuuskia ympäristöään ja peuhata sydämensä kyllyydestä. Täysikasvuinen ja koulutettu maltipoo sopii seuraksi myös pidemmille vaelluksille, kunhan varot kuormittamasta sitä liikaa. Maltipoot ovat usein leikkisiä, joten voit ilahduttaa koiraasi erilaisilla leluilla. Monet maltipoot opettelevat mielellään kanssasi temppuja ja pitävät noutamisesta. Myös agility on hyvä keino viihdyttää koiraasi lajinomaisella tavalla. Järjestä kuitenkin sille tietoisesti lepohetkiä, jotta se oppii nauttimaan myös niistä.
© jstaley4011 / stock.adobe.com
Maltipoo sopii niin maalle kuin kaupunkielämäänkin. Tärkeintä on, että se saa olla (lähes) aina lähelläsi! Nämä ystävälliset koirat sopivat yleensä hyvin aloittelijoille. Lue kuitenkin paljon tietoa koiran kouluttamisesta ja käy lemmikkisi kanssa koirakoulussa, josta saat tärkeitä vinkkejä yhteiselämään. Ystävällinen maltipoo on hyvä perhekoira. Kun lapset ovat vielä pieniä, sinun on kuitenkin pidettävä huolta siitä, etteivät he kohtele koiraa „lelunaan“. Lapset voivat ymmärtämättään vahingoittaa suloista koiraa, joten sinun on opetettava heidät kohtelemaan eläimiä kunnioittavasti pienestä pitäen. Maltipoolla on myös oltava aina mahdollisuus vetäytyä omaan rauhaansa, kun ympärillä on sille liikaa hässäkkää. Koiran ollessa pentu et voi vielä tietää, kuinka paljon hoitoa se vaatii aikuisena, joten on tärkeää varautua käyttämään päivittäin aikaa koiran turkinhoitoon.
Selvitä jo ennen uuden lemmikkisi saapumista taloon, kuka huolehtii siitä lomien aikana tai sen sairastuessa. Kätevän kokonsa ansiosta maltipoo sopii moniin lomakohteisiin myös mukaan. Lemmikit ovat tervetulleita yhä useampiin hotelleihin ja loma-asuntoihin, kunhan ne vain osaavat käyttäytyä. Myös maltipoon pitkällä tähtäimellä aiheuttamia kustannuksia on mietittävä jo etukäteen. Pennun hankintahinnan ja perusvarusteiden lisäksi koirasta aiheutuu myös säännöllisiä kuluja: laadukas ruoka, koiravero, vakuutus, eläinlääkäritarkastukset, mukaan lukien rokotukset ja madotukset, mahdolliset käynnit trimmajalla ja akuuttien sairauksien aiheuttamat kulut.
Suosittelemme etsimään koiranpentua ostaessa aina virallisen kasvattajan, joka antaa koiralle tarvittavat paperit mukaan. Vain näin voit tietää, että kasvattaja noudattaa oman järjestönsä rotustandardeja. Vastuullinen kasvattaja kuuluu kasvattajayhdistykseen. Maltipoo ei ole rotu, joten sillä ei ole myöskään kasvattajayhdistykseen kuuluvia kasvattajia. Vältä varsinkin sellaisia kasvattajia, jotka mainostavat myyvänsä maltipoopentuja papereineen, sillä yksikään vakavasti otettava kattojärjestö tai yhdistys ei anna papereita rodulle, jota ei ole olemassakaan. Jos haluat välttämättä juuri maltipoopennun, yritä saada sen vanhemmista ja niiden alkuperästä ensin selville mahdollisimman paljon.
Parempikin vaihtoehto on: käänny suoraan villakoirien tai maltankoirien kasvattajien puoleen – ehkä jompikumpi näistä roduista sopisi sinulle? Molemmilla on hienoja luonneominaisuuksia ja paljon vastuullisia kasvattajia, joilta voit kysellä uutta perheenjäsentä. Voit käydä tutustumassa eri rotuihin myös koiranäyttelyssä ja keskustella siellä niiden kasvattajien kanssa, mikä helpottaa juuri sinulle sopivan rodun valitsemista.
Jos etsit täysikasvuista koiraa, käänny paikallisen eläinsuojeluyhdistyksen tai internetin puoleen: näin löydät varmasti sopivan lemmikin. Eläinsuojeluyhdistyksille tulee paljon pieniä sekarotuisia koiria, jotka tarvitsevat uutta kotia, ja sinä saat tietää jo ensi kohtaamisella, millainen koiran turkki on ja miten eläin käyttäytyy. Näin saat toiveitasi vastaavan lemmikin ja osallistut samalla eläinsuojelutyöhön. Vaihtoehtoisesti voit etsiä myös täysikasvuista villakoiraa tai maltankoiraa, jotka etsivät usein rotuyhdistysten kautta uutta kotia.
Toivotamme iloisia hetkiä koirasi kanssa!
Nämä pienet pyörremyrskyt eivät tee vaikutusta koollaan, vaan ystävällisyydellään, itsevarmuudellaan ja energiallaan. Ei siis ihme, että pieni pystykorvainen pomeranian valtaa koiraihmisten sydämiä ja koteja.
Shetlanninlammaskoira (kutsutaan myös sheltiksi) on pieni energiapakkaus, joka tarvitsee paljon liikuntaa ja aktiviteetteja. Sillä on sirot kasvonpiirteet, joita ympäröi uhkea harja. Sen oppimishalu ja empatia tekevät siitä myös ihanan seurakoiran.
Ystävällinen ja hyväntuulinen suomenlapinkoira on löytänyt omistajia myös Suomen rajojen ulkopuolelta. Jos olet kiinnostunut tästä koirarodusta, sinulla tulisi olla tämän koiran kanssa yksi yhteinen mielenkiinnon kohde ja se on liikkuminen – eri toteen luonnossa.
