© joppo / stock.adobe.com
Länsisiperianlaika on kotoisin Uralilta ja Länsi-Siperian metsäisiltä alueilta.
Laika on kotoisin Pohjois-Venäjältä, ja siellä erilaiset alkuperäiskansat ovat käyttäneet sitä jo tuhansien vuosien ajan saalistus- ja valjakkokoirana. Sillä on alkuperäinen ulkonäkö ja rohkea, elinvoimainen luonne.
Yleisnimitys ˮlaikaˮ kattaa erilaisia pohjoismaisia koirarotuja. Ne muistuttavat toisiaan monin tavoin ja eroavat toisistaan usein vain yksityiskohdissa. Ne luokitellaan järjestelmällisesti ryhmään 5 ”pystykorvat ja muinaiskoirat” ja siinä ryhmään 2 ”pohjoismaiset metsästyskoirat”.
Maailman suurin kynologinen järjestö FCI tunnustaa seuraavat rodut:
Suomenpystykorva, joka tunnetaan myös nimellä karjalais-suomalainen laika, on myös virallisesti tunnustettu.
Lisäksi on olemassa muita alueellisia alarotuja, joita toistaiseksi vain venäläiset yhdistykset ovat tunnustaneet itsenäisiksi koiraroduiksi. Näihin kuuluvat esimerkiksi Tšuktšien laika, Evenkien laika ja Nenetsian laika sekä poropystykorva.
Laikan nimi on johdettu venäjänkielisestä sanasta ”layat”, joka käännettynä tarkoittaa ”haukkua”. Laika on siis ”haukkuja” tai ”räksyttävä rakki”.
Tiesitkö tämän? Narttukoira Laika, ensimmäinen elävä olento avaruudessa, ei kuulunut mihinkään mainittuihin rotuihin. Se laukaistiin kiertoradalle vuonna 1957 osana Neuvostoliiton avaruusohjelmaa, ja se oli sekarotuinen koira – todennäköisesti huskyn ja terrierin sekoitus.
Kaikille laikoille yhteistä on niiden alkuperäinen ulkonäkö. Eläinten säkäkorkeus on aikuisiässä noin 53–65 senttimetriä ja paino noin 21–30 kiloa. Itäsiperianlaika on kaikkien virallisesti tunnustettujen laikojen suurin ja venäläis-eurooppalainen laika pienin.
Koirilla on kova, suora peitinkarva, jossa on runsaasti aluskarvaa. Näin ne ovat parhaiten suojassa kotimaansa kirpakalta kylmyydeltä. Turkin värit vaihtelevat roduittain.
Esimerkiksi venäläis-eurooppalainen laika on tyypillisesti mustavalkoinen, kun taas muilla laikoilla on myös värejä, kuten harmaa, ruskea, punainen ja harmaankellervä.
Laikoille on ominaista sutta muistuttava ulkonäkö. Suippo pää, terävä kuono, pystykorvat ja pörröiset, kaarevat kippurahännät tai sirppihäntä muistuttavat voimakkaasti koiriemme villistä serkusta.
© ihorhvozdetskiy / stock.adobe.com
Laikat ovat pelottomia metsästyskoiria, jotka ajavat, ottavat kiinni ja haukkuvat riistaa itsenäisesti. Koska niillä on kyky jäljittää villieläimiä äänettömästi, sen jälkeen saartaa ne ja ilmoittaa metsästäjälle löydöstään äänekkäästi haukkumalla, ne ovat saaneet lisänimen ”haukku”.
Tunnollisina, tehokkaina metsästyskoirina laikoilla on kestävyyttä ja suuri tarve liikkua. Ne muodostavat tiiviin suhteen omistajaansa, jonka kanssa ne pitävät metsästyksen aikana säännöllisesti yhteyttä.
Tämän roturyhmän hyvin kehittynyt koira näyttää kotona rauhallista, lempeää puoltaan ja tulee yleensä hyvin toimeen lasten kanssa. Pelkästään seura- tai perhekoiraksi se ei kuitenkaan sovellu.
Tätä nelijalkaista ystävää tulisi pitää maaseudulla talossa, jossa on puutarha. Koska laikan taipumuksesta haukkumiseen tulisi kaupunkiasunnossa nopeasti ongelma.
Lisäksi tämän roturyhmän eläimet tarvitsevat paljon liikuntaa.
Jos koiraa ei tarvita metsästykseen, tätä ketterää nelijalkaista ystävää tulisi käyttää koiraurheilussa, kuten agilityssä, pallopaimennuksessa tai tottelevaisuuskoulutuksessa. Myös vetokoiraurheilu tulee kyseeseen, sillä venäläisellä kotiseudullaan laikoja käytetään usein valjakkokoirina.
Nämä työhaluiset lemmikit ovat myös hyviä pelastus- ja jäljityskoiria.
Laikan turkki ei vaadi paljon hoitoa. Yleensä riittää, että turkkia harjataan silloin tällöin. Vain karvanlähtöaikana harjauksesta tulisi tulla päivittäinen rituaali.
Myös ravitsemuksen suhteen se osoittautuu vaatimattomaksi nelijalkaiseksi ystäväksi. On tärkeää valita runsaasti lihaa sisältävä ruoka, sillä tämä roturyhmä ei siedä hyvin hiilihydraatteja. Metsästyskoira pitää eniten raakalihasta ja lihapitoisista luista, minkä vuoksi raakaruokinta on hyvä vaihtoehto.
Laikoja pidetään kestävinä ja vastustuskykyisinä koirina. Rodulle tyypillisiä sairauksia ei juurikaan tunneta. Joillakin yksilöillä, erityisesti jakutianlaikalla, voi olla yksittäisiä geneettisiä silmäsairauksia tai niillä voi ilmetä lonkkanivelen dysplasiaa.
Näiden pohjoismaisten metsästyskoirien elinajanodote on noin kaksitoista vuotta.
Näiden eläinten historia ulottuu pitkälle menneisyyteen. Jo muinaisista ajoista lähtien luonnonkansat ovat pitäneet näitä alkuperäisiä, sitkeitä työkoiria Pohjois-Venäjän eri alueilla.
Niiden levinneisyysalue ulottuu koko Euraasian alueelle Suomesta Beringinmerelle.
Niiden klassisiin tehtäviin kuuluvat suur- ja pienriistan metsästys sekä tavarakelkkojen vetäminen. Eri rotuja on käytetty ja käytetään edelleen mielellään myös vahtikoirana.
Vuonna 1947 Neuvostoliitossa vahvistettiin rotustandardit neljälle rodulle: länsisiperian-, itäsiperian-, venäläis-eurooppalaiselle ja karjalais-suomalaiselle laikalle.
FCI tunnusti ne vuonna 1980. Myös jakutianlaika on vuodesta 2019 alkaen alustavasti tunnustettu.
Useimpia rotuja on vaikea saada Venäjän ulkopuolella. Venäläis-eurooppalainen laika on yhä levinnein.
Ostamisesta kiinnostuneiden tulisi ottaa yhteyttä luotettavaan kasvattajaan, joka on virallisen yhdistyksen jäsen.
Laikan pennun hinta on noin 700 eurosta ylöspäin.
© Juha Saastamoinen / stock.adobe.com
Laikat haluavat toteuttaa kutsumustaan: juosta, ajaa riistaa, vetää rekiä. Ne liikkuvat mieluiten ulkona luonnossa ja tarvitsevat siksi aktiivisia, kokeneita koiranomistajia.
Tämä elinvoimainen tarmonpesä ei sovellu aloittelijoille.
| Erikoispiirteet: | Useamman pohjoisen metsästyskoirarodun yhteisnimitys. Ajaa, ottaa kiinni ja haukkuu riistaa itsenäisesti. |
| Luonne: | sitkeä, peloton, älykäs, kiintyvä |
| Säkäkorkeus: | 53–65 cm |
| Paino: | 21–30 kg |
| Turkki: | tiheä, runsaasti aluskarvaa Turkin väri vaihtelee eri roduilla, mm. mustavalkoinen, harmaa, punainen, ruskea, keltainen |
| Turkinhoito: | vähähoitoinen |
| Liikunta: | tarvitsee paljon puuhastelua ja liikkuu mielellään |
| Aloittelijoille sopiva koira: | ei |
| Haukkuminen: | haukkuu paljon |
| Elinajanodote: | 12 vuotta |
| Tyypilliset sairaudet: | kestävä rotu, ei juurikaan perinnöllisiä sairauksia, joskus lonkkanivelen dysplasiaa |
| Hinta: | alkaen 700€ |
| FCI-ryhmä: | 5 ”pystykorvat ja muinaiskoirat” |
| Liikunnan tarve: | suuri |
| Alkuperä: | Venäjä |
Lähteet:
Nämä pienet pyörremyrskyt eivät tee vaikutusta koollaan, vaan ystävällisyydellään, itsevarmuudellaan ja energiallaan. Ei siis ihme, että pieni pystykorvainen pomeranian valtaa koiraihmisten sydämiä ja koteja.
Shetlanninlammaskoira (kutsutaan myös sheltiksi) on pieni energiapakkaus, joka tarvitsee paljon liikuntaa ja aktiviteetteja. Sillä on sirot kasvonpiirteet, joita ympäröi uhkea harja. Sen oppimishalu ja empatia tekevät siitä myös ihanan seurakoiran.
Ystävällinen ja hyväntuulinen suomenlapinkoira on löytänyt omistajia myös Suomen rajojen ulkopuolelta. Jos olet kiinnostunut tästä koirarodusta, sinulla tulisi olla tämän koiran kanssa yksi yhteinen mielenkiinnon kohde ja se on liikkuminen – eri toteen luonnossa.
