© Tiina Tuomaala / stock.adobe.com
”Norjanhirvikoiria” on kaksi erillistä rotua: harmaa ja musta norjanhirvikoira. Seuraavassa esittelyssä on harmaa norjanhirvikoira.
Harmaalla norjanhirvikoiralla on hyvin klassinen ulkonäkö – samanlainen kuin kuvitellaan olevan ensimmäisillä ihmisen kesyttämillä koirilla Länsi-Euroopassa. Säänkestävä turkki tyypillisissä harmaan, valkoisen ja mustan sävyissä kertoo tämän hirvikoiran pohjoismaisesta alkuperästä. Mutta se merkitsee myös sitä, että jotkut maallikot luulevat sitä ensisilmäyksellä sekarotuiseksi koiraksi, jossa on huskya. Harmaa norjanhirvikoira on säkäkorkeudeltaan korkeintaan 52 cm ja painaa noin 24 kg, joten se kuuluu keskikokoisiin rotuihin ja on suurempi kuin musta hirvikoira. Sillä on terävät pystykorvat ja ihannetapauksessa selän päälle kiertyvä häntä.
Tämän norjalaisen kansalliskoiran juuret ulottuvat pitkälle: Jo kivikauden löydökset antavat viitteitä hyvin samankaltaisesta nelijalkaisesta ystävästä. Jotkin kynologit epäilevät, että rodun nykyinen ulkonäkö muistuttaa läheisesti Länsi-Euroopan ensimmäisten kesytettyjen koirien ulkonäköä. Pohjoismaissa norjanhirvikoiraa käytettiin pääasiassa hirvien, mutta myös karhujen metsästykseen – josta se on saanut nimensä. Rotua on kasvatettu pitkään ennen kaikkea Ruotsissa, missä se tunnettiin nimellä ”harmaa koira”. Norja on kuitenkin ollut rodun suojelijana vuodesta 1981 alkaen: rodulle annettiin nykyinen nimi, ja tässä yhteydessä ”harmaa koira” poistettiin virallisesti käytöstä. Hirvikoiria on yhteensä kolme: Harmaan norjanhirvikoiran lisäksi musta norjanhirvikoira ja jämtlanninpystykorva Ruotsista. Harmaa norjanhirvikoira on yleisin: Vaikka se on harvinainen Pohjoismaiden ulkopuolella, se on erittäin suosittu kotimaassaan ja sitä pidetään siellä kansalliskoirana.
Norjanhirvikoirat ovat älykkäitä eläintovereita, joilla on oma tahto. Jos siis etsit nelijalkaista ystävää, joka suostuu alistumaan, tämä ylpeä seuralainen on väärä valinta. Rotua pidetään rohkeana, älykkäänä ja ystävällisenä. Hirvikoirat haukkuvat yleensä mielellään – huolehdi, että pidät tämän kurissa pentuiästä alkaen. Monet hirvikoirat soveltuvatkin hyvin vahtikoiriksi, sillä ne ilmoittavat vieraista – mutta on hyvin mahdollista, että vieras pääsee rapsuttelemaan tätä ihmisystävällistä nelijalkaista kaveria. Hätätilanteessa nämä uskolliset nelijalkaiset ovat kuitenkin aina valmiita puolustamaan rakkaitaan. Norjanhirvikoiraa voidaan pitää hyvänä perhekoirana – kunhan se saa paljon liikuntaa raittiissa ulkoilmassa. Se tulee hyvin toimeen lasten kanssa ja näyttää leikkisän puolensa varsinkin heidän seurassaan.
Vaikka tämä norjalainen nelijalkainen ystävä ei olekaan alistuvainen, sitä pidetään helposti koulutettavana. Etuna on se, että ystävällisellä ja sosiaalisella koiralla ei ole taipumusta dominoivaan käyttäytymiseen tai aggressiivisuuteen. Joka tapauksessa on tärkeää, että se saa riittävästi liikuntaa, sillä tylsistyneet norjanhirvikoirat löytävät tekemistä itse – eikä se yleensä ole omistajien mieleen. Varmista myös, että koulutat metsästyskoiralle luoksetuloa pentuiästä lähtien. Kiinnitä kasvatuksessa huomiota haukkumiseen. Pentutunnille osallistuminen ja sen jälkeen koirakoulun käyminen voi tukea sinua ja nelijalkaista ystävääsi oppimisessa ja vahvistaa sen sosiaalisia suhteita lajitovereiden kanssa.
Näitä norjalaisia metsästäjiä pidetään erittäin kestävinä, eikä niillä ole juurikaan taipumusta geneettisiin sairauksiin. Sillä on lievä taipumus silmäsairaudelle Progressive Retinal Atrophy (PRA) ja lonkan dysplasialle – keskustele asiasta ennen pennun ostamista sellaisen kasvattajan kanssa, joka kertoo mielellään jalostuseläimiinsä liittyvistä terveysnäkökohdista. Parhaat keinot pitää nelijalkaisen ystäväsi nivelet kunnossa vanhuuteen saakka ovat liikunta ja tasapainoinen ruokavalio. Huolehdi siitä, että koiralle on aina tarjolla viileä paikka kesällä – alkuperänsä ansiosta rotu sietää hyvin kylmää, mutta sitä pidetään herkkänä kuumuudelle. Norjanhirvikoirat voivat elää jopa 16-vuotiaiksi – toisinaan jopa vanhemmiksikin.
Kuten jokainen koira, myös harmaa norjanhirvikoira tarvitsee runsaasti lihaa sisältävää ravintoa. Tarjoa sille siis ruokaa, jonka ravintosisällössä liha on etusijalla – riippumatta siitä, valitsetko märkä- tai kuivaruokaa. Harmaalla norjanhirvikoirilla on taipumus lihoa herkästi, joten sinun tulee aina pitää silmällä päivittäistä annosta ja kiinnittää huomiota myös herkkuihin. Valmistajan ilmoittamat tiedot ovat vain suuntaa-antava ohjeistus, sillä aineenvaihdunta ja liikunta vaikuttavat koirasi energiantarpeeseen. Tarkkaile siis kaverisi painoa säännöllisesti, jotta voit tarvittaessa ryhtyä vastatoimiin, jos se lihoo tai laihtuu. Jos haluat palkita nelijalkaista ystävääsi, tarjoa laadukkaita välipaloja ilman sokeria ja viljaa. Esimerkiksi koirille tarkoitetut pakastekuivatut lihapalat sopivat tähän tarkoitukseen hyvin. Kuivatut purutuotteet tyydyttävät ystäväsi purutarpeen. Varmista, että nelijalkaisella ystävälläsi on aina riittävästi juomavettä saatavilla.
Tämän koiran turkki koostuu pidemmästä päällikarvasta ja tiheästä aluskarvasta. Se on erittäin säänkestävä ja helppo harjata. Harmaa norjanhirvikoira menettää kuitenkin suhteellisen paljon karvoja erityisesti kahdesti vuodessa tapahtuvan karvanlähdön aikana. Tällöin kannattaa päivittäin käyttää harjaa hillitäksesi kotisi karvatulvaa ja poistaaksesi koiralta kuolleet karvat. Erityisesti iäkkäämpien eläinten tai eläinten, jotka kulkevat pääasiassa pehmeässä metsämaastossa, kynnet saattavat tarvita säännöllistä leikkausta. Näin estät lemmikkikoirasi loukkaantumisen, jos se jää kynsistään jumiin. Jos olet epävarma, pyydä eläinlääkäriäsi näyttämään kuinka kynnet leikataan – kynsien leikkaus onnistuu yleensä erityisillä kynsileikkureilla. Harjaamisen yhteydessä tarkista myös korvat likaisuuden varalta ja käytä tarvittaessa erityistä koirille tarkoitettua korvanpuhdistusainetta. Päivittäisellä hampaiden harjaamisella sekä koiran hammasharjalla ja eläimille sopivalla hammastahnalla voit ehkäistä tehokkaasti hammaskiveä ja sen seurauksia. Totuta koira hampaiden pesuun jo pentuna.
Harmaa norjanhirvikoira on edelleen loistava kumppani metsästäjille, mutta se voi olla myös onnellinen perhekoira, jos se saa riittävästi ulkoilua. Se ei ole kaupunkikoira, vaan sen pitäisi päästä liikkumaan paljon maastossa. Kotona tulisi olla mieluiten aidattu piha. Tämä Norjasta peräisin oleva nelijalkainen ystävä ei kuulu pieniin asuntoihin – tarjoa sille riittävästi tilaa. Sinulla pitäisi olla hieman koirakokemusta, sillä vaikka hirvikoira on fiksu ja oppii mielellään, se ei ota vastaan ohjeita, jotka tuntuvat siitä järjettömiltä. Tällöin tarvitaan oikea yhdistelmä osaamista ja herkkyyttä. Rotu tulee toimeen kissojen kanssa edellyttäen, että se on oppinut tuntemaan ne jo pentuna.
Kuten minkä tahansa muunkin nelijalkaisen kanssa, myös tämän koiran hoito vaatii aikaa: Oletko valmis viettämään päivittäin useita tunteja ulkona säässä kuin säässä? Arvioi kustannukset etukäteen: Ota huomioon ostohinnan ja tarvittavien perusvarusteiden lisäksi säännölliset kulut eläinlääkärikäynneistä, laadukkaasta ruuasta sekä vakuutuksista.
Jos etsit harmaata norjanhirvikoiraa Pohjoismaiden ulkopuolelta, kannattaa olla kärsivällinen. On siis järkevää ottaa yhteyttä suoraan norjanhirvikoiran yhdistyksiin, jotka auttavat sinua esimerkiksi yhteydenotossa ulkomaille. Erityisesti Pohjoismaissa on luonnollisesti tarjolla enemmän yksilöitä. Pohjoismaissa syntyy vuosittain noin 2 000 tämän rodun koiranpentua ja Suomessa harmaita norjanhirvikoiria rekisteröidään yli 600 vuodessa.
Pohjoismaiden ulkopuolella on kuitenkin erittäin pieni todennäköisyys, että täysikasvuisen norjanhirvikoiran löytäisi löytöeläinkodista. Jos haluat tarjota iäkkäämmälle eläimelle uuden kodin, ota yhteyttä maasi norjanhirvikoirayhdistykseen. Löytöeläinkodeista voi löytyä myös sekarotuisia, jotka ilahtuvat mahdollisuudesta päästä elämään kanssasi.
Toivotamme sinulle mukavia hetkiä tämän pohjoisesta tulevan sympaattisen kaverin kanssa!
Nämä pienet pyörremyrskyt eivät tee vaikutusta koollaan, vaan ystävällisyydellään, itsevarmuudellaan ja energiallaan. Ei siis ihme, että pieni pystykorvainen pomeranian valtaa koiraihmisten sydämiä ja koteja.
Shetlanninlammaskoira (kutsutaan myös sheltiksi) on pieni energiapakkaus, joka tarvitsee paljon liikuntaa ja aktiviteetteja. Sillä on sirot kasvonpiirteet, joita ympäröi uhkea harja. Sen oppimishalu ja empatia tekevät siitä myös ihanan seurakoiran.
Ystävällinen ja hyväntuulinen suomenlapinkoira on löytänyt omistajia myös Suomen rajojen ulkopuolelta. Jos olet kiinnostunut tästä koirarodusta, sinulla tulisi olla tämän koiran kanssa yksi yhteinen mielenkiinnon kohde ja se on liikkuminen – eri toteen luonnossa.
