Englanninvinttikoira

Englanninvinttikoira on vinttikoiran prototyyppi ja yksi maailman nopeimmista maaeläimistä. Tämä entinen metsästyskoira menestyy erinomaisesti vinttikoirakilpailuissa, mutta valitettavasti monille koirille vedonlyönti on ollut kohtalokasta. Suurikokoinen ja hoikka englanninvinttikoira on paljon muutakin kuin pikajuoksija. Rauhanomaisen ja ystävällisen luonteensa ansiosta tämä britti on sopeutuva seuralainen ja ihanteellinen perhekoira.

Historia

Englanninvinttikoira on paitsi yksi maailman nopeimmista maaeläimistä, myös yksi vanhimmista rotukoirista. Niiden historiaa voidaan jäljittää pitkälle ennen Kristuksen syntymää edeltäviin aikoihin saakka. Useiden tuhansien vuosien ikäiset hautamaalaukset, kolikot, maljakot tai Lähi-idän luolapiirrokset kuvaavat näitä siroja ja suorituskykyisiä koiria. Egyptiläiset faaraot muumioivat niitä, ja myös Homerin legendaarisessa odysseiossa Odysseus (800 e.Kr.) tunnisti sen troijalaista vastaan käymänsä taistelun jälkeen.

Vuosituhantinen kasvatus

Iso-Britanniasta kotoisin olevan rotukoiran esi-isät saapuivat Brittein saarille kelttien mukana noin 400-luvulla eKr. Tuolloin nämä arvostetut koirat oli varattu yksinomaan aatelisille. Englannin kuningas Canute määräsi ankarat rangaistukset jokaiselle tavalliselle kansalaiselle, joka saatiin kiinni englanninvinttikoiran kanssa. Walesin kuningas Howel määräsi englanninvinttikoiran tappamisesta 1000-luvulla jopa kuolemanrangaistuksen. Englantilainen aatelisto investoi runsaasti rahaa ja aikaa näiden kiehtovien metsästys- ja vinttikoirien kasvattamiseen. Englanninvinttikoira on yksi niistä harvoista koiraroduista, joita on kasvatettu järjestelmällisesti jo monien vuosisatojen ajan.

Kilpajuoksu ja sen seuraukset

Kun 1500-luvulla englantilainen aatelisjärjestelmä koki huomattavia muutoksia, minkä myötä myös muut kuin aateliset pystyivät pitämään ja kasvattamaan näitä arvokkaita koiria, jalostusta laajennettiin entisestään. Alun perin elävän riistan saalistamista varten kasvatettuja vinttikoiria on kasvatettu 1500-luvun puolivälistä alkaen, ja niitä käytettiin myös koirakilpailuissa. Koirat juoksivat aluksi avoimella kentällä, mutta myöhemmin ne alkoivat kilpailla ovaalinmuotoisella radalla, mikä tarjosi katsojille mahdollisuuden seurata koiria koko kilpailun ajan. Alun perin kansan viihdykkeeksi suunniteltujen vinttikoirakilpailujen ympärille kehittyi pian miljardien dollarien bisnes, jossa pyörivät valtavat vedonlyöntipanokset. Australiassa, Yhdysvalloissa ja erityisesti Irlannissa järjestetään edelleen koirien juoksukilpailuja. Englanninvinttikoiria jalostetaan ensisijaisesti nopeiksi, jotta niillä tienattaisiin kilpailuissa paljon rahaa. Vanhat koirat, jotka eivät enää pysty saavuttamaan suuria voittoja, ”hävitetään” nopeasti. Juoksukilpailualalla käyttökelvottomien englanninvinttikoirien tappaminen on Irlannissa jopa laillista.

Kilpailevien vinttikoirien pelastus

Tämän käytännön lopettamiseksi monissa maissa on perustettu pelastusyhdistyksiä, jotka huolehtivat hylättyjen koirien välittämisestä perheisiin. Joissakin maissa, kuten Suomessa, vinttikoirakilpailuja järjestetään vain koirien, omistajien ja vinttikoirien ystävien harrastuksena. Näissä vedonlyönti on kiellettyä. Ponnistelujen ansiosta monet entiset kilpajuoksukoirat ovat löytäneet uuden kodin. Yhdysvalloissa ja muissa maissa (Irlantia lukuun ottamatta) on nykyään enemmän kilpajuoksukoiria perheissä kuin kilparadoilla.

Englanninvinttikoiran luonne

Jokainen, joka on joskus saanut seurata, kuinka nopeasti, voimakkaasti ja tyylikkäästi englanninvinttikoira kilpailee voitosta, saattaa tuskin uskoa, että tämä ainutlaatuinen pikajuoksija voi olla myös rauhallinen koira, joka rakastaa makoilla tuntikausia pehmeällä sohvalla ja torkkua perheensä läheisyydessä. Itse asiassa englanninvinttikoirassa yhdistyvät kunnianhimoinen, täysverinen pikajuoksija ja sohvaperuna.

© encierro / stock.adobe.com

Pikajuoksija, metsästäjä ja sohvaperuna

Englanninvinttikoira osoittaa kestävyyttään ja sinnikkyyttään paitsi kilparadalla myös nukkuessaan. Olipa kyseessä sitten pörröinen koiranpeitto, mukava sohva tai omistajan lämmin peti: Jotkin rodun edustajat nukkuvat hyvin ja mielellään 16 tuntia tai jopa enemmän päivässä. Huolimatta merkittävistä kilpailusuorituksistaan englanninvinttikoirat ovat yllättävän rauhallisia asuinkumppaneita, jotka haukkuvat harvoin ja jotka eivät tarvitse kuin pehmeän alustan ja ihmisten läheisyyden ollakseen onnellisia. Sosiaaliset ja ihmisläheiset koirat eivät kuitenkaan pidä kovinkaan paljon yksin olemisesta. Jos joudut silloin tällöin jättämään englanninvinttikoiran yksin, totuta se siihen varovaisesti.

Rauhallinen seuralainen ja lempeä perhekoira

Rauhanomaisen ja lempeän luonteensa ansiosta useimmat englanninvinttikoirat voidaan ottaa helposti mukaan toimistoon, ostoksille tai ravintolaan. Koiran sopeutumiskyky ja hienostuneen pidättyväinen luonne tekevät niistä mutkattomia ja pidettyjä seuralaisia. Aggressiivinen käyttäytyminen on täysin vierasta tälle lempeälle ja hyväntahtoiselle britille, joka sopii hyvin myös lapsiperheisiin. Edes siivoushullut eivät löydä mitään vikaa tästä puhtaasta rotukoirasta, josta lähtee vain vähän karvaa ja joka ei juurikaan haise.

Lue lisää perhekoirista!

Intohimoinen juoksija

Koiran mukavuudenhaluisen puolen ei kuitenkaan saa antaa huijata, sillä alkuperäisenä metsästyskoirana englanninvinttikoiralla on edelleen suuri juoksemisen tarve. Se on ehkä pienempi kuin tämän suorituskykyisen sprintterin kohdalla saattaa olettaa, mutta sitä ei myöskään pidä omistajana aliarvioida. Valitettavasti vapaa juokseminen ei ole mahdollista kaikkialla – tämä rotukoira on lopulta paitsi juoksija, myös metsästäjä, joten hihnasta on tuskin mahdollista luopua kävelylenkeillä puistossa tai metsäreiteillä. Sen sijaan englanninvinttikoirat voivat harjoittaa intohimoaan häiriöttömästi lenkeillä, harrastuskilpailuradalla tai vinttikoiraseurojen tiloissa. Koirat, jotka pääsevät säännöllisesti juoksemaan vapaasti, kulkevat päivittäisillä kävelylenkeillä helposti talutushihnassa ja käpertyvät kotona tyytyväisinä sohvalle.

© Ferenc / stock.adobe.com

Ulkonäkö

Kilpailuissa englanninvinttikoirat voivat saavuttaa jopa 85 km/h:n huippunopeuden, ja vaikka ne liikkuisivat tällä nopeudella vain lyhyitä pyrähdyksiä, niiden juoksunopeus on keskimäärin uskomattomat 60–65 km/h. Niiden koko vartalo on suunniteltu nopeaa kilpajuoksua varten. Pitkät jalat, syvä rintakehä, voimakas lihaksisto, virtaviivainen vartalo ja pitkänomainen, kapea pää huokuvat voimaa ja nopeutta jokaisella askeleella.

Suurikokoinen, virtaviivainen ja värikäs

Englanninvinttikoirat kuuluvat suuriin vinttikoirarotuihin, sillä uroskoirien säkäkorkeus on 71–76 cm ja narttukoirien 68–71 cm. Erityisesti kilpajuoksuun kasvatetut Racing Greyhounds -koirat ovat usein hieman pienempiä. Upeasta koostaan huolimatta vinttikoirien keskimääräinen paino on 23–33 kg, eikä rodun standardissa ole tässä tapauksessa vahvistettu vähimmäis- tai enimmäispainoa. Turkki on lyhyt ja sileäkarvainen, hieno ja tiheä. Rasvan puuttumisen ja ohuen ihon ansiosta englanninvinttikoirat ovat kuitenkin myös melko herkkiä kylmyydelle tai kuumuudelle. Jos vietät talvella pidempiä aikoja ulkona, kannattaa vinttikoiralle pukea lämmin takki.

Väriltään turkki on erittäin monipuolinen. Standardissa sallitaan seuraavat värit ja yhdistelmät:

• musta
• valkoinen
• punainen
• sininen (harmaa)
• ruskeanpunainen keltainen
• hiekanvärinen/vaalea väri
• kirjava
• kaksivärinen: perusväri valkoinen, jossa jokaista yllä mainittua väriä

Englanninvinttikoiran terveys ja rodulle tyypilliset sairaudet

Englanninvinttikoirat ovat yleensä erittäin terveitä ja kestäviä koiria, joille kehittyy vain vähän rodulle tyypillisiä sairauksia. Tämä pätee paitsi luotettavalta kasvattajalta hankittuihin koiranpentuihin myös entisiin kilpakoiriin, jotka ovat läpäisseet järjestelmällisen suorituskyvyn kasvatuksen tiukat ehdot. Yleensä eläimet tutkitaan lonkkanivelen dysplasian, kyynärnivelten dysplasian, kilpirauhasen vajaatoiminnan, von Willebrandin taudin sekä mahdollisten silmäsairauksien varalta. Rodulle tyypillinen on myös ns. rasitusperäinen lannehalvaus, jota voi esiintyä liian voimakkaassa kuormituksessa yhdistettynä liian vähäiseen nesteensaantiin ja korkeisiin ulkolämpötiloihin, ja joka voi johtaa lihaskramppeihin tai jopa liikuntakyvyttömyyteen. Jos havaitset koirasi kävelyssä jäykkyyttä tai sen virtsa on tummaa, sinun tulee viedä koira välittömästi eläinlääkäriin.

Ravitsemus: Mitä ruokaa englanninvinttikoira tarvitsee?

Tasapainoinen ruokavalio on erittäin tärkeää englanninvinttikoirien terveyden ylläpitämiseksi. Koirilla on tiettyjä ravintotarpeita, jotka on tyydytettävä ruoalla. Koska ravintotarpeet ovat hyvin yksilöllisiä koiran iästä, koosta, kehon rakenteesta, aineenvaihdunnasta ja aktiivisuustasosta riippuen, ei kysymykseen oikeasta ruoasta voida antaa yhtä vastausta. Periaatteessa lihan tulisi aina muodostaa suuri osa koiran ruokavaliosta, mutta se, millaisilla vihanneksilla, hedelmillä ja hiutaleilla sitä täydennetään, riippuu koirasta. Jos kokoat itse englanninvinttikoiran ruokavalion esimerkiksi raakaruokinnan avulla, kannattaa etukäteen tutustua perusteellisesti yksittäisiin elintarvikkeisiin, niiden sisältämiin ravintoaineisiin ja koiran tarpeisiin. Vaikka valitset mielummin valmiita lemmikkieläinruokia, kannattaa niidenkin ainesosiin tutustua tarkasti. Jos valmistusaineiden koostumuksessa on käytetty viljaa, eläin- tai kasviperäisiä sivutuotteita ja sokeria tai keinotekoisia makuvahventeita, on noudatettava varovaisuutta.

© everydoghasastory / stock.adobe.com

Huolehdi koirastasi!

Paras todiste oikeanlaisesta ravinnosta on kuitenkin itse koira. Jos koira näyttää terveeltä ja elinvoimaiselta, on normaalipainoinen, sen turkki kiiltää, ja se on aktiivinen ja täynnä energiaa, se on hyvä merkki siitä, että ruokit sitä oikein.

Varmista, että pidät kiinni suunnitellusta päiväannoksesta. Englanninvinttikoiralle kannattaa tarjota ruokaa kahdesti päivässä ja puhdistaa ruokakuppi huolellisesti aterian jälkeen. Pidä aina riittävästi raikasta juomavettä tarjolla ja anna koiralle aikaa lepäillä syömisen jälkeen. Aterian jälkeen suoritetut aktiviteetit voivat aiheuttaa hengenvaarallisen vatsalaukun kiertymän, minkä vuoksi liikuntaa kannattaa ehdottomasti harrastaa aina ennen ruokailua.

Hoito

Yleisesti ottaen englanninvinttikoira on erittäin mutkaton koira, jolla on juoksutarpeensa lisäksi vain vähän vaatimuksia. Tämä pätee myös koiran hoitoon, joka on lyhyen, ohuen turkin ansiosta erittäin helppoa. Harjaaminen kerran viikossa riittää. Voit poistaa kuolleet karvat myös nyppykäsineellä. Englanninvinttikoiran tassut tarvitsevat kuitenkin hieman enemmän huomiota, sillä joillakin koirilla ne voivat olla melko herkät. Erityisesti talvella suolatuilla kävelyteillä tehtyjen lenkkien jälkeen tassut kannattaa pestä kotona lämpimällä vedellä. Koirashampoo ei yleensä ole tarpeen.

Mitä sinun tulee ottaa huomioon englanninvinttikoiran pidossa

Pelkästään englanninvinttikoiran koko edellyttää, että näillä koirilla tulisi olla runsaasti tilaa kotonasi. Kaupunkiasunto ilman mahdollisuutta liikkua vapaasti ei tee tätä intohimoista juoksijaa ja metsästäjää pitkällä aikavälillä onnelliseksi. Ihanteellisinta olisi tietenkin suuri tontti, jossa englanninvinttikoira voi liikkua vapaasti ja ehkä jopa juosta hieman. Yksityinen tontti tulee kuitenkin suojata aitauksella, sillä jos jänis tai muu pieni saaliseläin on herättänyt englanninvinttikoiran saalistusvietin, tätä suurikokoista ja nopeaa vinttikoiraa on vaikea pitää paikoillaan. Kävelylenkeillä metsässä, pellolla tai asuinalueella englanninvinttikoira kannattaakin pitää aina talutushihnassa – ellet voi luottaa sataprosenttisesti sen tottelevaisuuteen luokse kutsuttaessa. Päivittäisten kävelylenkkien ja yhteisten ratsastus- tai pyöräilyretkien lisäksi on tärkeää antaa sille säännöllisesti mahdollisuus toteuttaa voimakasta tarvetta juosta kovaa. Tähän tarkoitukseen sopivat erinomaisesti vinttikoirayhdistysten tarjoamat harrastuskilpa- tai maastoradat, joilla englanninvinttikoira voi jahdata viehettä. Tarpeeksi liikuntaa saava koira käpertyy kotona tyytyväisenä pehmeälle sohvalle, nauttii läheisyydestäsi ja haaveilee kaikessa rauhassa seuraavasta juoksuhetkestä.

Hädässä olevan englanninvinttikoiran ostaminen

Jos olet kiinnostunut englanninvinttikoirasta ja haluat antaa toisen mahdollisuuden vanhalle kilpakoiralle, kannattaa tutustua eläinsuojelussa oleviin englanninvinttikoiriin. Vaikka huippusuorituksiin koulutettujen koirien sosiaalistamisessa riittää tekemistä, täysikasvuisen englanninvinttikoiran sopeuttaminen perheeseen onnistuu yleensä melko hyvin. Jokainen, jolla on hieman kokemusta koirankoulutuksesta, kohtelee herkkiä vinttikoiria kärsivällisesti ja rauhallisesti ja antaa sille pysyvän paikan perheessä, saa rinnalleen lojaalin ja uskollisen kumppanin.

Oikean englanninvinttikoiran kasvattajan valinta

Jos kuitenkin haluat mieluummin nuoren vinttikoiran, joka saapuu perheeseen ilman aiempia rasitteita ja joka voidaan kasvattaa siellä pienestä pitäen, kannattaa ehdottomasti ottaa yhteyttä hyvämaineiseen kasvattajaan. Rotukoirayhdistyksillä on yleensä lista rekisteröidyistä kasvattajista, joihin on lähiaikoina syntymässä pentue. Ennen koiranpennun hankkimista sinun tulee vierailla kasvattajan luona vähintään kerran, mieluiten useammin. Jos kasvattaja esittelee sinulle mielellään kotinsa ja koiransa ja on aidosti kiinnostunut sinusta ja syistä, joiden vuoksi haluat ostaa englanninvinttikoiran, se on hyvä merkki. Vastuulliselle ja rotua rakastavalle kasvattajalle on erittäin tärkeää, että hänen kasvattamansa englanninvinttikoira viihtyy kanssasi, ja että voit tarjota sille lajinmukaisen ja rakastavan kodin. Jos et esimerkiksi ole etukäteen miettinyt, onko sinulla mahdollisuus antaa koirasi juosta säännöllisesti vapaana, voi käydä niin, että kasvattaja kieltäytyy myymästä koiraa sinulle. Jos kasvattaja on valmis antamaan yhden koiranpennuistaan sinulle, hänen tulee luovuttaa sinulle kaikki tarvittavat paperit. Näihin kuuluvat muun muassa asiakirjat terveystarkastuksista ja rokotuksista sekä virallinen sukutaulu. Suomessa kasvattajalta hankitun terveen englanninvinttikoirapennun hinta on noin 1 000–1 200 euroa.