© Dogs / stock.adobe.com
Ranskalais-belgialainen bichon frisé on hurmuri, joka lumoaa ystävällisellä olemuksellaan monet koiranystävät. Tässä artikkelissa kerromme lisää tästä rakastetusta koirarodusta.
Jo antiikissa oli pieniä, villakoiramaisia koiria, jotka olivat myöhemmin etenkin ranskalaisen ja espanjalaisen aateliston suosiossa. Tällä sylikoiralla oli alusta asti ennen kaikkea yksi tehtävä: ne olivat koiria, joita voi rakastaa. Ne ilahduttivat ihmisiä pelkällä läsnäolollaan, ilman että niiden tuli täyttää mitään muuta tehtävää. Sen vuoksi ne kuuluvatkin seurakoiriin. Rodun alkuperä juontaa luultavasti Kanariansaarille, minkä vuoksi koiraa kutsutaan myös Teneriffan koiraksi. Ei ole olemassa yksiselitteistä tietoa siitä, mitkä rodut olivat osallisina bichon frisén syntyyn. Arvailut liikkuvat aina vesispanielista kääpiövillakoiraan. Teneriffalta sylikoirat pääsivät 1300-luvulla Euroopan mantereelle. Bichon frisén esi-isät löysivät 1500-luvun alussa tiensä ranskalaisiin kartanoihin. Siellä heistä tuli usein aatelisten naisten hajustamia ja koristamia yläluokan salonkikoiria.
1930-luvulta lähtien rotu nautti suurta suosiota etenkin Ranskassa ja Belgiassa. Vuonna 1928 niitä esiteltiin kuitenkin vielä ”kiharakarvaisina silkkipuudeleina” Saksan Duisburgissa. Vuonna 1933 bichon frisé sai rotustandardin ja virallisen nimen, ja vuonna 1959 FCI tunnisti rodun viralliseksi koiraroduksi. Saksan ensimmäinen bichon frisé -pentue syntyi vasta vuonna 1956. Samana vuonna rodun ensimmäinen edustaja saapui Yhdysvaltoihin. Tämän kiertotien kautta bichon frisé päätyi amerikkalaisten siirtolaisten myötä Iso-Britanniaan. Vuonna 1974 ranskalais-belgialaisen rodun ensimmäiset pennut näkivät päivänvalon. Etenkin Yhdysvalloissa rotu on sittemmin nauttinut suurta suosiota. Bichon frisén lisäksi ”bichoneihin” kuuluu yhteensä viisi rotua: maltankoira, bolognese, havannankoira ja pienileijonakoira.
Ensisilmäyksellä bichon frisé (ranskaksi bichon à poil frisé) muistuttaa pehmeää, nelijalkaista vanupalloa. Koirarodun säkäkorkeus on noin 30 cm ja paino korkeintaan 6 kg. Kokonaan valkoinen karvapeite voi kasvaa 10 cm pitkäksi ja muistuttaa rotustandardin mukaan mongolianvuohta. Se on silkkisen hento ja vaikuttaa kiharoiden ansiosta erityisen pehmeältä. Päälliskarva on kuitenkin hieman kovempaa. Kiharat antavat myös rodulle nimen: suomeksi käännettynä bichon frisé tarkoittaa suunnilleen ”kiharakarvaista sylikoiraa”. Bichon frisé katselee maailmaa uteliaasti tummilla silmillään, ja sillä on kiharoilla peitetyt luppakorvat. Sen häntä on kaaristunut selän päälle, olematta kuitenkaan käpristynyt.
Bichon frisé tietää, miten se hurmaa luonteellaan: se on pirteä ja avoin koira, joka on mielellään menossa mukana. Kiharakarvainen ilopilleri säteilee hyvää mieltä ja tartuttaa sen myös ympäristöönsä. Siten se voikin helposti kietoa useimmat ihmiset pikkutassunsa ympärille. Se nauttii myös silityksestä – mielellään myös läheistensä sylissä. Tämä mutkaton seuralainen ei ole hektinen, ja se tulee hyvin toimeen muiden koirien kanssa. Vieraita kohtaan se on useimmiten ystävällinen. Temperamenttinen bichon frisé on valpas, mutta se ei ole aggressiivinen eikä se ole tyypillinen räksyttäjä. Älä hemmottele ja hyssyttele bichon frisétäsi turhaan uusissa tilanteissa, kuten esimerkiksi tavatessanne vieraita. Jotkut omistajat tekevät sen virheen, että he rauhoittelevat heti lemmikkiään, vaikka se saa koiran tuntemaan itsensä ennemminkin epävarmaksi. Se johtuu siitä, että koira pitää silloin tilannetta epätavallisena. Jos olet itse rento, myös koirasi säilyttää tyyneytensä!
© Dogs / stock.adobe.com
Näillä valkoisilla ilopillereillä ei ole juurikaan rotutyypillisä sairauksia. Niillä saattaa kuitenkin olla vuotavat silmät, mikä aiheuttaa rusehtavia kyyneljälkiä lumenvalkoisella turkilla. Pidä aina huoli siitä, että silmien alueella ei ole pitkiä karvoja, jotta ne eivät ärsytä koiraasi. Joskus bichon frisét ovat alttiita hengityselinten tulehduksille.
Bichon frisén päälliskarva ja pohjavilla ovat suhteellisen helppohoitoisia, ja ne suojaavat koiraa talvella kylmyydeltä ja kosteudelta. Kesällä ne puolestaan pitävät kuumuuden loitolla. Bichon frisén omistajat ovat onnekkaita, sillä rodusta ei lähde karvaa. Pennut tulee harjata joka toinen päivä, jotta turkki puhdistuu liasta eikä huopaannu. Täysikasvuinen bichon frisé tarvitsee kerran viikossa perusteellisen turkinhoitotuokion. Sen ”parta” tulee puhdistaa säännöllisesti etenkin silloin, jos se saa ravinnokseen märkäruokaa. Bichon frisén kihara turkki tulee myös leikata muotoonsa säännöllisesti. Jos koira ei käy näyttelyissä, sen turkkia voidaan pitää hieman lyhyempänä, mikä helpottaa sen hoitoa. Erityisesti silmien ympärillä karvojen tulee olla tarpeeksi lyhyet, jotta koira näkee hyvin ja välttyy silmien ärsytykseltä.
Rotu on kestävä ja pitkäikäinen. Säännöllisen hoidon ja lajinomaisen ravinnon seurauksena bichon frisé voi elää jopa 15-vuotiaaksi.
Kuten kaikki koirat, myös bichon frisé tarvitsee sen tarpeisiin sopivaa ruokaa. Ja koska useimmat näistä kiharakarvaisista hurmureista eivät ole kovin nirsoja, voit valita lukuisten eri ruokien välillä. Valitessasi koiranruokaa kiinnitä huomiota sen korkeaan lihapitoisuuteen, niin märkä- kuin kuivaruoankin kohdalla. Lihan tulee olla valmistusaineluettelossa ensimmäisenä. Ravinnon proteiinipitoisuuden tulee olla korkeintaan 30 %. Koirille, joiden aktiivisuus on normaalia, ja jotka eivät harrasta koiraurheilua tai juokse pitkiä matkoja päivässä, riittää myös 25 prosentin raakaproteiiniosuus. Sokerilla ei ole sijaa laadukkaassa, bichon frisélle tarkoitetussa koiranruoassa – joskus sitä kuitenkin löytyy peitenimien, kuten ”juurikasmelassin” muodossa. Jätä hyllyyn myös sellaiset tuotteet, joissa on kasviperäisiä sivutuotteita.
Jos annat koirallesi ainoastaan kuivaruokaa, pidä ehdottomasti huolta siitä, että se juo tarpeeksi. Pidä sen vuoksi aina raikasta juomavettä tarjolla juomakupissa. Korkeintaan 6 kg painaville bichon friséille on tarjolla myös erityistä, pienille koirille tarkoitettua kuivaruokaa, jonka nappulat on sopeutettu pienten koirien leuoille ja niiden tiheille hampaille. Lisäksi tarjolla on erityisiä hampaidenhoitoherkkuja ja leluja, jotka estävät hammaskiven muodostumista. Yksi vinkki pitää hampaat terveenä on tarjota koiralle säännöllisesti raakaa naudanlihaa paloina. Intensiivinen pureskelu vaikuttaa nimittäin hampaita puhdistavasti.
Jos et anna jatkuvasti periksi lemmikkisi ranskalaiselle viehätykselle, bichon frisén kasvatus on helppo hallita: koira on oppimishaluinen, älykäs ja siten myös sopiva koira aloittelijoille. Niiden omistajien tulee kuitenkin opetella koiran koulutuksen perusteet. Ole aina ystävällinen, mutta määrätietoinen – siten saavutat nopeasti tavoitteita tämän ovelan kiharapään kanssa. Myös koirakoulussa käyminen on aina suositeltava vaihtoehto. Siellä bichon frisé voi jo pentuiässä tutustua muihin koiriin ja harjoitella toimimista ryhmässä. Tälle valppaalle pikkukoiralle voi myös opettaa erilaisia temppuja.
Iloinen bichon frisé tarvitsee ennen kaikkea laumansa läheisyyttä. Se ei kuitenkaan suinkaan vaadi koko päivää puuhastelua. Se rakastaa pitkiä retkiä ja on innokas seuralainen vaelluksilla. Jos pyöräilet, voit ottaa bichon frisén mukaasi: kaikkein paras vaihtoehto on hankkia sille erityinen koiran pyöräilykori. Täysikasvuinen koira voi myös välillä juosta pyörän vieressä sopivassa vauhdissa. Siten se voi myös hieman urheilla yhteisellä retkellänne. Ja koska sillä ei ole jahtiviettiä, se tottelee useimmiten käskyjä. Lähtökohtana tälle on tietenkin hyvä koulutus. Sen vuoksi se voi juosta vapaanakin siihen tarkoitukseen sopivilla alueilla. Bichon frisé voi myös harrastaa koiraurheilua, kuten pienten koirien agilityä. Äläkä unohda: yhteisten seikkailujen jälkeen koirasi nauttii kunnon halailusta ja rentoutumisesta.
© Dogs / stock.adobe.com
Bichon frisé on todellinen allrounder. Se sopeutuu hyvin ympäristöönsä, minkä vuoksi se sopii myös kaupunkiasuntoihin. Se rakastaa lapsia ja on erinomainen leikkikaveri. Lapset tulee kuitenkin ensin opettaa kohtelemaan eläimiä kunnioituksella. Huomioi erityisesti bichon frisén pentujen kohdalla, että lasten tulee olla varovaisia niiden kanssa, sillä pennut ovat todella pieniä. Tämä koirarotu sopii useimmiten myös pidettäväksi yhdessä muiden kotieläinten kanssa, kuten esimerkiksi toisen koiran tai kissan kanssa. Pienten eläinten kohdalla pitää aina muistaa huomioida, että karvainen leikkitoveri ei saa kokea sitä ”elävänä leikkikaluna”. Jos totutat eläimet jo pentuina toisiinsa, se voi kuitenkin onnistua erinomaisesti.
Bichon frisén voi jättää lyhyeksi aikaa yksin, ja se sopeutuu kaikenlaisiin päivärytmeihin. Lyhyesti: se on ihanteellinen koira sekä perheille että sinkuille. Se sopii myös vanhemmille ihmisille, jotka haluavat viettää koiransa kanssa paljon aikaa luonnossa. Ennen kuin bichon frisé muuttaa luoksesi, muista ottaa kaikki seikat huomioon. Nelijalkainen perheenjäsen tarkoittaa vastuuta useaksi vuodeksi. Jos asut vuokra-asunnossa, ota selvää saako sinne ottaa koiran. Pyydä kirjallista todistusta, jollei sitä ole erikseen mainittu vuokrasopimuksessa.
Vaikka rodusta ei lähdekään karvaa, on hyvä varmistaa, ettei yhdelläkään perheenjäsenellä ole koira-allergiaa. Järjestä jo etukäteen mahdolliset hoitopaikat lomien ja sairastumisien ajaksi. Monet hotellit sallivat nykyisin lemmikkieläinten mukaanoton, joten myös se saattaa olla varteenotettava vaihtoehto. Vastuun lisäksi tulee huomioida kulut, joita koiran hankkiminen vaatii. Perusvarustuksen (harja, hihnat, kori, peitot, tyynyt ja ruokakupit) lisäksi koiran hankkiminen tarkoittaa jatkuvia kuluja, jotka koostuvat muun muassa korkealaatuisen ruoan ja herkkujen hankinnasta, eläinlääkärintarkastuksista ja koiravakuutuksesta. Nämä kulut seuraavat sinua koiran omistajana vuosien ajan. Lisäksi koiran sairastuessa voi eteen tulla yllättävän suuriakin kustannuksia.
Jos haluat hankkia bichon frisén, voit aloittaa luotettavan kasvattajan etsimisen. Harkitse vain sellaista kasvattajaa, joka kuuluu johonkin seuraan. Luotettava kasvattaja luovuttaa pennut ainoastaan asiaankuuluvien asiakiriojen, rokotus- ja terveystodistuksen ja sirun kanssa. Varaa aikaa luotettavan kasvattajan etsimiseen. Tarkista myös, että kasvattaja antaa emolle tarpeeksi aikaa palautua kahden pentueen välissä. Kasvattajan tulee kärsivällisesti vastata kysymyksiisi ja myös kysyä sinulta, minkälaisen kodin voit tarjota hänen kasvatilleen. Vierailun aikana voit tutustua sekä pentuihin että pentujen vanhempiin. Luotettava kasvattaja on usein myös yhteyshenkilösi tulevaisuudessa, kun sinulla on koiraasi koskevia kysymyksiä.
Älä koskaan osta pentua kasvattajalta, joka myy pentuja ilman asiaankuuluvia asiakirjoja. Nämä kasvattajat ovat usein vain nopean rahan perässä. Eläimen terveys, rotu ja usein myös pentujen ja niiden vanhempien sosiaalinen käyttäytyminen jäävät muiden prioriteettien jalkoihin. Tarjous saattaa ensin tuntua edulliselta, mutta joudut usein maksamaan korkeita summia myöhemmin eläinlääkärillä. Sinulla ei myöskään ole mitään takuuta lemmikkisi alkuperästä. Kierrä myös kaukaa ”yksityiset vahinkopentueet”.
Nämä pienet pyörremyrskyt eivät tee vaikutusta koollaan, vaan ystävällisyydellään, itsevarmuudellaan ja energiallaan. Ei siis ihme, että pieni pystykorvainen pomeranian valtaa koiraihmisten sydämiä ja koteja.
Shetlanninlammaskoira (kutsutaan myös sheltiksi) on pieni energiapakkaus, joka tarvitsee paljon liikuntaa ja aktiviteetteja. Sillä on sirot kasvonpiirteet, joita ympäröi uhkea harja. Sen oppimishalu ja empatia tekevät siitä myös ihanan seurakoiran.
Ystävällinen ja hyväntuulinen suomenlapinkoira on löytänyt omistajia myös Suomen rajojen ulkopuolelta. Jos olet kiinnostunut tästä koirarodusta, sinulla tulisi olla tämän koiran kanssa yksi yhteinen mielenkiinnon kohde ja se on liikkuminen – eri toteen luonnossa.
