{"url":"https://www.zooplus.fi/tietonurkka/koirat/koiran-koulutus/koiranpennun-sosiaalistaminen","title":"Koiranpennun sosiaalistaminen: Mitä se tarkoittaa? Ja mitä sinä voit tehdä?","mag_id":234788,"is_single":true,"cat_name":"Koirat","sub_cat_id":1693,"sub_cat_name":"Koiranpentu","cat_id":1653}
Kun koiranpentu muuttaa luoksesi, se on yleensä sosiaalistamisvaiheessa.
Koiranpentu muuttaa uuteen kotiinsa noin kahdeksan viikon ikäisenä. Silloin se on juuri sosiaalistamisvaiheessa. Nyt on sinun tehtäväsi opastaa nuorta koiraa sen matkalla rennoksi ja tarkkaavaiseksi aikuiseksi. Miten koiranpennun sosiaalistaminen tehdään oikein? Olemme koonneet yhteen tähän teemaan liittyvät tärkeimmät asiat.
Niin kutsuttu sosiaalistamisvaihe alkaa jo kolmannella elinviikolla. Koiria kutsutaan pennuiksi siihen saakka, kunnes tämä vaihe päättyy noin kuudentoista viikon iässä.
Sosiaalistamisvaihe jaetaan tavallisesti kahteen oppimisvaiheeseen: Erittäin olennaisen ja herkän ensimmäisen vaiheen pentu käy läpi jo kasvattajan luona. Mutta myös kolmas ja neljäs elinkuukausi, jotka pentu viettää luonasi, ovat tärkeää aikaa, jonka aikana pentu totutetaan elinympäristöönsä ja elinkumppaneihinsa myönteisellä tavalla.
Perusteet opitaan kasvattajan luona
Herkän sosiaalistamisvaiheen tärkein osa sijoittuu kolmannen ja viidennen elinviikon väliseen aikaan. Koiranpennuista tulee yhä aktiivisempia, ja ne alkavat tutkia maailmaa pentulaatikon ulkopuolella. Tässä iässä koiranpentuihin on ohjelmoitu positiivinen emotionaalinen stressi, ja ne lähestyvät sekä uusia että tuttuja esineitä, asioita ja olentoja yhtä ennakkoluulottomasti.
Tällöin onkin hyvin tärkeää, että pentu saa tänä leimautumisaikana vain myönteisiä kokemuksia ympäristöstään. Koiranpennulle muodostuu sen päivittäin saamien uusien kokemusten ja muistiin normaaleiksi tallennettujen asioiden pohjalta kuva maailmasta. Tähän kuvaan koira voi palata koko elämänsä ajan ja selviytyä siten paremmin uusista tilanteista.
Vastuuntuntoisen kasvattajan luona koiranpennut elävät sisällä ja ulkona. Näin niillä on mahdollisuus tutustua erilaisiin esineisiin, asioihin ja alustoihin. Tänä aikana sen tulisi saada myös ensimmäiset kokemukset autolla matkustamisesta ja yksin jäämisestä.
On myös tärkeää, että nuori koira saa sosiaalistamisvaiheen aikana myönteisiä kokemuksia täysikasvuisista lajitovereistaan. Vain siten se oppii tuntemaan rajat.
Koiranpennun sosiaalistaminen: saapuminen uuteen kotiin
Kun koiranpentu muuttaa luoksesi kahdeksan viikon iässä, sen täydellisen huolettomuuden aika on ohi. Tässä iässä uteliaisuus ja varovaisuus ovat suunnilleen tasoissa. Nyt on sinun tehtäväsi antaa pennullesi mahdollisuus saada uusia kokemuksia omassa tahdissaan ja ilman pelkoa.
Ihannetapauksessa sinulla on mahdollisuus käydä katsomassa pentua muutaman kerran jo ennen sen muuttoa luoksesi. Näin voit luoda ensimmäisen yhteyden ja rakentaa jo hieman luottamusta välillenne. Tämä on hyvä perusta myöhemmälle työskentelylle sen kanssa.
Anna pennulle muuton jälkeen pari päivää aikaa sopeutua. Tämän jälkeen mahdollisimman vaihteleva ympäristö, jossa se saa myönteisiä kokemuksia, on juuri oikea. Monien myöhemmässä elämässä toivottujen käyttäytymistapojen ja tottumusten pohja luodaan nyt alkavassa vaiheessa.
Tärkeimmät tehtävät koiranpennun sosiaalistamisessa
Jos otat ensimmäistä kertaa koiranpennun, tiedon ja erilaisten ohjeiden, mahdollisuuksien ja vaatimusten paljous voi tuntua joskus hämmentävältä.
Älä kuitenkaan pelkää pentusi sosiaalistamista. Kaikkea ei tarvitse tehdä tai näyttää ensimmäisellä viikolla. Ota lähtökohdaksi se, mitä pentu on jo oppinut kasvattajan luona ja rakenna tämän pohjalle hitaasti ja leikin avulla. Kuten kaikessa, tässäkin pätee seuraava ohje: Vaadi, mutta älä vaadi liikaa!
On kuitenkin pari asiaa, jotka ovat oleellisia heti ensimmäisestä päivästä alkaen:
Sisäsiisteys
Totuta pentu jo ensimmäisestä päivästä alkaen alustaan, jolle sen tulisi tehdä tarpeensa. Uudelleentotuttaminen voi olla myöhemmin erittäin vaikeaa.
Jos se esimerkiksi oppii tekemään tarpeensa kaakelille, voi olla, että se tekee niin myöhemminkin, ainakin jos et toimi tarpeeksi nopeasti tai kun se on hyvin kiihtynyt. (Artikkeli aiheesta: Pennun opettaminen sisäsiistiksi)
Puremisen estäminen
Tässä vaiheessa on myös hyvin tärkeää opettaa pentu olemaan purematta. Tämä taito ei ole sisäsyntyinen, ja se tulee oppia 18. elinviikkoon mennessä. Koiranpennut oppivat sen sekä leikkiessään sisarustensa kanssa että kanssakäymisessä ihmisten kanssa.
Jos pentu käyttäytyy leikin tiimellyksessä liian rajusti, vinkaise kovaan ääneen ja keskeytä leikki. Missään tapauksessa pentua ei saa rangaista, sillä se voi vahingoittaa luottamussuhdetta pysyvästi.
Aseta koiralle jo sen sosiaalistamisvaiheessa ne säännöt, joita sen tulee noudattaa myöhemmin. Saako koira myöhemmin olla sohvalla? Jos ei, se ei tule ymmärtämään, miksi otat sen suloisena pentuna sohvalle paijattavaksesi ja myöhemmin suutut, kun se aivan luonnollisesti käy sohvalle makaamaan.
Kodissasi on ehkä huone, jonne koira ei saa myöhemmin mennä? Onko sinulla myrkyllinen kasvi, jota pentu ei saa järsiä? Tee pennulle jo ensimmäisestä päivästä alkaen selväksi, että tämä huone tai alue, jossa kasvi on, on kielletty.
Harkitse siis jo ennen koiranpennun saapumista, mitä haluat sallia sille ja mitä et. Tämän listan perustalle voit sitten rakentaa pennun käytössäännöt.
Kokemukset ihmisten ja eläinten kanssa koiranpennun sosiaalistamisen aikana
On myös tärkeää, että koiranpentu tutustuu sosiaalistamisvaiheessa mahdollisimman moniin erilaisiin ihmisiin ja muihin eläviin olentoihin. Ihmisten kohdalla sen on muun muassa tutustuttava eri ikäisiin ja eri sukupuolta edustaviin ihmisiin, sillä iästä riippuen ihmiset käyttäytyvät hyvin eri tavoin.
Suurikokoinen mies kokoparrassa ja hatussa näyttää aivan erilaiselta kuin pienikokoinen nainen, jolla on pitkät vaaleat hiukset. Esimerkiksi koirat, jotka eivät ole tutustuneet sosiaalistamisvaiheessa lainkaan miehiin, suhtautuvat koko elämänsä ajan miehiin hieman pidättyvästi ja varovaisesti.
Mahdollisia ihmistyyppejä, joihin koiranpennun tulisi tutustua: kaikenikäiset miehet ja naiset, parrakkaat miehet ja miehet ilman partaa, lapset aina vauvoista teini-ikäisiin, ihmiset, joilla on keppi, sateenvarjo, pitkä takki, hame, univormu, pyörätuolilla liikkuvat ihmiset, ihonväriltään erilaiset ihmiset ja niin edelleen.
Tietenkin on hienoa ja hyödyllistä, jos pentu saa mahdollisuuden tutustua myös muihin eläinlajeihin. Siinä ei kuitenkaan ole juurikaan järkeä, että pentu viedään eläintarhaan tutustumaan tiikerin tai sarvikuonon hajuun. On paljon todennäköisempää, että kohtaat kävelyllä koirasi kanssa hevosen ja ratsastajan. Yritä suunnitella kontaktit elinolosuhteidesi mukaan.
Pidä kuitenkin mielessä kaikissa kohtaamisissa toisten koirien kanssa, ettei niin kutsuttua pentusuojaa ole olemassa oman lauman ulkopuolella. Jokainen negatiivinen koiratuttavuus tässä iässä vaikuttaa pentusi koko elämään. Etsi siksi itsenäisiä täysikasvuisia koiria, jotka osoittavat pennullesi rajat varmasti mutta ystävällisesti ja opettavat siten sille normaalia sosiaalista käytöstä.
Mihin minun pitäisi vielä tutustuttaa koiranpentuni?
Koiranpentua sosiaalistettaessa toinen tärkeä tehtävä on habituaatio. Tällä tarkoitetaan koiranpennun totuttamista ympäristön ärsykkeisiin ja arkipäivän esineisiin ja asioihin. Useimpiin niistä, kuten niittyihin, puihin, pensaisiin, peltoihin ja taloihin pentu toivottavasti on tutustunut jo kasvattajan luona.
Mutta myös monet asiat, jotka ovat meille itsestäänselviä ja joita emme edes huomaa, voivat olla pienelle pennulle pelottavia. Tutustuta se sen vuoksi rauhassa ja kärsivällisesti niin moniin ympäristön ärsykkeisiin kuin mahdollista. Pennun tulisi tottua muun muassa autoihin, kuorma-autoihin, lasten leikkipaikkoihin, puroihin ja ojiin, auringonvarjoihin, pöytiin, tuoleihin ja kaivonkansiin.
Koiranpennun sosiaalistaminen vuorovaikutuksessa arkipäivän esineiden ja asioiden kanssa
Myös jokapäiväisessä elämässä on paljon asioita, jotka koiranpennun on ensin opittava tuntemaan. Kokeile ensin kauempaa, pelottaako esimerkiksi hiustenkuivaaja, parranajokone tai pölynimuri pentua vai ei. Jotta pentu tottuisi laitteisiin, niitä on paras käyttää ensimmäisten viikkojen aikana aivan luontevasti.
Jos pentu osoittaa pelkoa, kasvata etäisyyttä kyseiseen laitteeseen ja yritä kiinnittää pennun huomio muualle ruoan tai leikin avulla, kunnes se hyväksyy äänen luonnolliseksi taustaääneksi. Tämän jälkeen etäisyyttä voi pienentää.
Juuri ensimmäisten kuukausien aikana uudessa kodissa koiranpentu tutkii ympäristöään uteliaasti ja avoimesti. Se myös ottaa mielellään kaiken suuhunsa järsittäväksi. Tällöin voi olla hyödyllistä ottaa käyttöön pentuaitaus tai koiranhäkki erityisesti pennun pitämiseksi turvassa. Ihannetapauksessa se on tutustunut niihin jo kasvattajan luona.
Häkkiä tai aitausta ei tule käyttää rangaistuksena epätoivotusta käytöksestä vaan apuna kasvatuksessa. Siksi häkki tai aitaus tulisi sijoittaa paikkaan, jossa pentu voi osallistua perheen arkielämään. Häkki tuo turvaa silloin, kun sinun on äkkiä vastattava puhelimeen tai mentävä ovelle jonkun soittaessa ovikelloa, eikä pentu saa sillä aikaa esimerkiksi mennä kielletylle alueelle.
Kun pentu on tottunut häkkiin ja ottanut sen nukkumapaikakseen, sitä voidaan käyttää vetäytymispaikkana myös matkoilla tai työssä. Tuttu paikka tuo tällöin koiralle turvaa, ja koira voidaan tarvittaessa sulkea häkkiin. Vaihtoehtoisesti voit opettaa koiran käyttämään koria tai petiä.
Kaiken ei tarvitse tapahtua heti
Oppiminen ei lopu sosiaalistamisvaiheen päättyessä. Pentusi ei tarvitse tutustua kaikkeen mahdolliseen tänä lyhyenä aikana. Valitse itsesi ja arkielämäsi kannalta tärkeimmät kokemukset ja tutustuta pentusi niihin rauhassa.
Myös neljännen elinkuukauden jälkeen nuori koira on avoin uusille kokemuksille ja valmis oppimaan niistä. Joskus uudet tilanteet vaativat nyt sinulta hieman enemmän kärsivällisyyttä ja aikaa. Ensimmäisten kahden kuukauden aikana rakennettu luottamussuhde auttaa sinua siinä.
Jatka tyynesti ja pitkäjänteisesti samalla tavoin kuin tähän saakka ja tarjoa pennullesi uusia ja jo tuttuja kokemuksia.
Tässä vaiheessa on hyvä kääntyä asiantuntijan puoleen aina, jos tulee kysyttävää tai ongelmia. Voitte esimerkiksi käydä koirakoulussa. Näin voitte opetella yhdessä pentusi kanssa peruskäskyt ja vahvistaa niitä.
"Mitä varhaisemmassa vaiheessa, sitä parempi" pätee myös koiranpennun koulutukseen. Koiranpentu on hyvin oppimishaluinen ja se on kaikkien uusien asioiden suhteen vielä avoimen ennakkoluuloton. Tätä vaihetta on syytä hyödyntää ja opettaa koiralle leikkisästi, mutta kuitenkin johdonmukaisesti, mitä siltä odotetaan ja miten käyttäydytään kunnolla.
"Koirat, jotka haukkuvat, eivät pure." Tämä sanonta saattaa äkkiseltään kuulostaa lohduttavalta, mutta jatkuva koiran haukkuminen ei raasta vain sinun hermojasi vaan myös naapureidesi hermoja. Mutta miksi koirat haukkuvat? Ja miten saan koirani lopettamaan haukkumisen?
Jo noin kuuden viikon ikäisenä, suloisimmillakin koiranpennuilla on jo yli 28 pientä hammasta, joita ne voi käyttää tehokkaasti. Neulanpäitä muistuttavilla pienillä aseilla koiranpentu puree ikävästi. Koiranpennun hampaat eivät kuitenkaan aiheuta vielä vakavia vammoja. Siitä huolimatta on jokaisen koiranomistajan kiinnitettävä huomiota koiran puremiskäyttäytymiseen, jotta koira oppii olemaan purematta aikuisena. Mitä siis pitäisi tehdä, kun koiranpentu puree?