© dimakp / stock.adobe.com
Miau! Kissan naukuminen kertoo, että sillä on selvästi jotain tärkeää sanottavaa – ehkä sillä ei ole riittävästi ruokaa kupissaan?
Kissat käyttävät useita erilaisia ääniä, joilla ne ilmaisevat tunteitaan. Tunnetuimpia ovat naukuminen, kehrääminen, mouruaminen ja sähiseminen. Tässä artikkelissa kerrotaan, mitä nämä tärkeimmät kissan äänet ihmiskielellä tarkoittavat.
Kun kissat haluavat tulla ymmärretyiksi, ne käyttävät sekä kehonkieltä että ääntään. Ylös nostettu häntä esimerkiksi tarkoittaa luottamusta. Laajentuneet pupillit voivat merkitä suurta riemua, mutta myös kipua tai pelkoa. Kun kissa köyristää selkäänsä, se tuntee olonsa uhatuksi.
Kissat viestivät toistensa kanssa myös hajujen avulla. Ne jättävät hajumerkkejä kertomaan lajitovereilleen, että tämä on heidän reviirinsä.
Näiden eleiden lisäksi kissoilla on käytettävissään kokonainen repertuaari erilaisia ääniä eli ääntelytapoja.
Kullakin äänellä on oma tietty tarkoituksensa. Toisinaan kissojen kieli on myös monitulkintaista. Jotta voisit ymmärtää kissaasi oikein, muista, että kissan ääntelyn merkitys riippuu aina myös kyseisestä tilanteesta.
Ihminen tarvitsee puheen oppimiseen kuuloa, mutta kissoista myös kuurot yksilöt oppivat kissojen erilaiset ääntelytavat. Selvästikin kyky ilmaista erilaisia ääniä on synnynnäistä ja se vain syvenee elämän myötä.
”Mitä kissa sanoo?”, kysytään usein pikkulapsilta. Vastaus on todennäköisesti ”miau”. Naukuminen on hyvin tyypillinen kissan ääni.
Mutta mitä kissan naukuminen tarkoittaa? Mitä kissa haluaa kertoa? Tilanteesta riippuen kissan naukuminen voi tarkoittaa eri asioita. Useimmiten kissasi haluaa sinulta jotain:
Ääntelyn laajuus ulottuu heleästä vinkaisusta (”mi”) sydäntä särkevään naukumiseen ”miaaauuu”. Lisäksi jokaisella kissalla on oma naukumistapansa. Toiset kissat naukuvat enemmän, toiset vähemmän. Esimerkiksi siamilaiset ovat yleensä melko puheliaita.
Yölliselle kissan mouruamiselle voi puolestaan olla monta erilaista syytä: pitkästymisen ja nälän lisäksi kissan ääntelyn syynä voi olla myös todellinen sairaus. Mikäli kissan äänet ja vaikerrus pitävät sinua hereillä yö toisensa jälkeen, kannattaa varmuuden vuoksi käydä eläinlääkärin puheilla.
Tiesitkö tämän? Aikuiset kissat eivät käytä naukumista juuri koskaan keskenään kommunikointiin. Naukuminen on varattu kissanpennuille. Kun kissat naukuvat, ne puhuvat omille ihmisilleen eli käyttävät tosiasiassa lasten kieltä!
© denisval / stock.adobe.com
Kissan kehräys kuulostaa samalta kuin hiljaa hyrisevä moottori. Kun kissa kehrää, se voi hyvin. Kissat päästävät kehräysääniä esimerkiksi, kun niitä silitetään tai ne saavat herkkuja. Kissan kohdatessa lajitoverin kehräys tarkoittaa: ”Olen rauhallinen.”
Kissanpennut osaavat kehrätä jo yhden viikon iässä. Näin ne osoittavat emolleen, että kaikki on hyvin. Myös emon palatessa matkoiltaan pentujen luokse, se viestii kehräämällä pennuilleen, että kaikki on hyvin.
Kehräävän kissan pitämisellä sylissä on myös rauhoittava vaikutus ihmisiin. Asiantuntijat ovat havainneet, että tämä tietty kissan ääni vaikuttaa ihmisiin verenpainetta alentavasti.
Huomaa, että kissat voivat kehrätä myös silloin, kun ne ovat erittäin stressaantuneita, kärsivät suurista kivuista tai ovat kuolemassa. Kehräämällä ne rauhoittavat itseään.
Kehräämisen ja naukumisen yhdistelmä eli pyytävä kehräysääni on myös yksi kissan tapa ilmaista itseään. Tällöin kissa naukaisee tietyin väliajoin kehräyksen väliin.
Kuten arvata saattaa, kyseessä on kissan tapa äännellä silloin, kun se haluaa meiltä jotain. Kyseessä on ystävällinen ja hillitty versio naukumisesta.
Kissat voivat kehrätä lähes kaikissa elämänvaiheissa – halutessaan jopa tuntikausia: hengittäessään sisään, hengittäessään ulos ja jopa syödessään, imiessään tai torkkuessaan.
Vielä ei ole pystytty täysin selvittämään, kuinka kissat tuottavat kehräysäänen. Eräät asiantuntijat olettavat, että tämä kissan ääni syntyy kurkunpään lihaksissa, jotka laajentavat ja supistavat äänirakoa.
Toiset sen sijaan uskovat, että kova ja venymätön kieliluu, joka yhdistää kielen kallon luuhun, tuottaa jatkuvan kehräysäänen. Yhden teorian mukaan äänihuulien läheiset ihopoimut vaikuttavat kehräysäänen syntymiseen.
Kunnolla kehräämään kykenevät ainoastaan kotikissat, ilvekset, oselotit, puumat ja gepardit.
Kuulostaako kotikissasi välillä siltä kuin se kujertelisi? Jos kissasi päästelee ystävällisiä ”pirrr”-äännähdyksiä, se on hyvällä tuulella ja haluaa jutella kanssasi. ”Pirrr” tarkoittaa samaa kuin ”hei, sinä olet kiva” tai ”tässä minä olen” tai toisinaan myös ”leiki kanssani”.
Kissan kujertava ääntely on tarkoitettu tervehdykseksi ihmisille ja lajitovereille. Kissaemo kujertelee hellästi myös palatessaan pentujensa luokse. Myös jotkut kollikissat kujertelevat rakastuneesti mielitietylleen.
Kun uroskissat kisaavat reviireistä tai arvoasemasta, ne saattavat ulvoa todella äänekkäästi. Ihmiskorvaan tämä kollikissojen ulina kuulostaa samalta kuin suuressa hädässä kiljuva vauva.
Ulvonta voi kestää jopa puoli tuntia – kunnes se päättyy joko tappeluun tai toisen riitapukarin poistumiseen paikalta.
Lisäksi kollikissat näyttävät laulutaitojaan kiimaiselle naaraalle laulamalla sille serenadin.
© Evdoha / stock.adobe.com
Kun kissa on vihainen tai tuntee itsensä uhatuksi, se sähisee. Tällöin se avaa suunsa puoliksi, ylähuuli kaartuu ylös ja se näyttää hampaansa. Se kaartaa kielen ylöspäin kitalakeen asti ja hengittää ulos lyhyesti ja voimakkaasti.
Kasvojen vihainen ilme yhdessä sähisevän äänen ja puhalluksen kanssa sanoo vastaantulijalle hyvin selvästi: ”Ei askeltakaan lähemmäs!”
Jollei sähinä auta, kissa yrittää pelotella vastustajaansa sylkemällä. Tämä tapahtuu puhaltamalla ilmaa äkillisesti ulos ja päästämällä samalla säikähdyttävän äänen.
Kissa voi myös näyttää olevansa todella vihainen murisemalla tai jylisemällä. Murina on selvästi viimeinen varoitus ennen hyökkäämistä.
Toisinaan kotikissat pitävät outoa ääntä: ne säksättävät. Useimmat kissat alkavat säksättää, kun ne istuvat ikkunassa ja tarkkailevat lintuja. Tämä niin kutsuttu säksätys tai käkätys kuulostaa vähän kuin hampaiden kalistelu.
Kuinka tämä käytös pitäisi tulkita? Yhden teorian mukaan kissat kalistelevat hampaitaan harjoitellakseen kaulan puremista, jolla tavoin ne yleensä tappavat saaliinsa.
Toinen mahdollinen selitys on turhautuminen: saalis on aivan niiden nenän edessä, mutta kuitenkin tavoittamattomissa.
Lähde:
Brigitte Rauth-Widmann: Katzensprache. Verhalten erkennen & verstehen
Olen journalisti, joka rakastaa eläimiä ja on jo kansanperinteiden opintojen kautta tutkinut koiran ja ihmisen suhdetta. Muutama vuosi sitten adoptoin kollikissan müncheniläisestä eläinsuojasta. Elvis on syy kissablogilleni "Lieblingskatze" ja sille, että kirjoitan nykyään paljon kissoista. Toivon, että artikkelini auttavat ihmisiä ymmärtämään lemmikkejään paremmin.
Jokainen kissan omistaja on varmasti maannut ajoittain sängyssään valveilla kuunnellen kissansa yöllistä konsertointia. Mitä tehdä, kun kissa vie mouruamisellaan yöunet ja miksi niin monet kissat elämöivät varsinkin öisin? Mikä hiljentäisi nämä yölliset aariat?
Jos tunnet kaksi kissaa, jotka pitävät erityisen paljon toisistaan, hyvällä onnella voit tarkkailla niitä niiden hoitaessa toistensa turkkia. Silloin kissat nuolevat toisiaan rakastavasti. Monet kissanomistajat kuitenkin ihmettelevät, miksi kissa nuolee ihmistä?
Kissat käyttävät useita erilaisia ääniä, joilla ne ilmaisevat tunteitaan. Tunnetuimpia ovat naukuminen, kehrääminen, mouruaminen ja sähiseminen. Tässä artikkelissa kerrotaan, mitä nämä tärkeimmät kissan äänet ihmiskielellä tarkoittavat.
