© kissan rokotukset
Kissa kannattaa rokottaa, jotta se pysyy terveenä ja elää rinnallasi pitkään. Ilman rokotuksia kissoille voi tulla vakavia sairauksia, joilla saattaa olla pysyviä, pahimmassa tapauksessa kuolemaan johtavia seurauksia.
Rokotukset antaa yleensä aina eläinlääkäri. Vastaavasti ainoastaan eläinlääkärillä on oikeus antaa kissalle rokotustodistus. Rokottaessa kissa altistetaan taudinaiheuttajalle siten, ettei tartunta aiheuta sairautta. Näin elimistö muodostaa vasta-aineita. Tämä estää kissaa sairastumasta myöhemmin saman taudinaiheuttajan kanssa tekemisiin joutuessaan.
Aivan yhtä tärkeää kuin kissasi suojeleminen sairauksilta sen rokotuksista huolehtimalla on myös rokotusten riskien ja mahdollisten sivuvaikutusten huomioon ottaminen. Rokotukset eivät ole pakollisia, joten sinun on kissasi omistajana tehtävä päätöksesi niiden suhteen itse.
Jos päätät rokottaa kissasi, varmista ensin, että se on terve. Sillä ei saa olla rokotushetkellä loisia, ja sen on oltava hyvin ravittu. Vain näin saat rokotuksista halutun hyödyn etkä rasita kissasi elimistöä turhaan. Jos kissa on sairas tai heikkokuntoinen, rokottaminen ei anna sille riittävää tai välttämättä minkäänlaista immuniteettia.
Kissanpennun saa rokottaa aikaisintaan sen kahdeksannella ikäviikolla. Silloin on hyvä antaa pennulle perussuoja rokotuksilla esimerkiksi kissaruttoa ja kissaflunssia vastaan. Näin pikku kissa on turvassa hengenvaarallisilta sairauksilta. Ensimmäisinä viikkoina syntymän jälkeen pennun veressä on vielä emon kehosta saatuja vasta-aineita. Tänä aikana kissanpennun elimistö kehittää vain rajallisen immuniteetin taudinaiheuttajia vastaan. Siksi on tärkeää, että kissa rokotetaan 12-viikkoisena uudestaan. Jos kissa on rokotusten aikaan jo yli 12 viikkoa vanha, yksi rokotus riittää antamaan sille riittävän immuniteetin.
Sisäkissat eivät joudu tekemisiin tuntemattomien lajikumppaneiden kanssa, joten ne eivät altistu taudinaiheuttajille niin helposti. On kuitenkin olemassa kissoille tyypillisiä sairauksia, jotka voivat tarttua myös ilman kontaktia muiden kissojen kanssa. Näihin lukeutuvat esimerkiksi kissarutto ja kissaflunssat. Siksi niin sisäkissat kuin ulkokissatkin kannattaa rokottaa näitä sairauksia vastaan.
Kuten ihmisilläkn, jokainen rokotus antaa kissalle perussuojan, jota sitten täydennetään vahvisterokotuksilla. Eläinlääkäri antaa tietoa siitä, kuinka usein vahvisterokotuksia tarvitaan.
Kissojen vaarallisimpia sairauksia vastaan on tarjolla tehokkaita rokotteita. Tällaisia sairauksia ovat:
Kissan immuunikatovirusta (kissojen HIV) vastaan ei ole vielä toistaiseksi rokotetta.
© Kzenon / stock.adobe.com
Kissaruton aiheuttajana on useimmiten kissojen panleukopeniavirus. Se muistuttaa koirien parvoviruksen aiheuttajaa. Kissarutto tarttuu eläimestä toiseen, mutta myös tartunnanaiheuttajien kanssa tekemisiin joutuneiden pintojen kautta. Sairaus voi levitä hyvin nopeasti. Virus on erittäin kestävä ja aiheuttaa siksi jatkuvan vaaran rokottamattomille kissoille. Se voi levitä sairaan kissan ulosteista, mutta sitä löytyy myös sairaudesta selvinneiden kissojen jätöksistä. Rokotus on syytä hoitaa kissan kahdeksannella ikäviikolla tai sen jälkeen. Rokotuksen uusintatiheys vaihtelee vuodesta kolmeen vuoteen käytetystä valmisteesta riippuen. Eläinlääkäri kertoo tästä lisää. Sairaus iskee usein nuoriin kissoihin, mutta sen voivat saada myös iäkkäämmät kissat. Ensimmäiset oireet puhkeavat yleensä kolmesta yhdeksään päivään tartuntahetken jälkeen. Näitä ovat esimerkiksi väsymys, ruokahaluttomuus, kuume, ravinnosta kieltäytyminen ja oksentelu.
Kissaflunssan aiheuttajia ovat kaliki- ja herpesvirukset. Harmittomalta kuulostavasta nimestä huolimatta nämä sairaudet ovat erittäin helposti leviäviä ja voivat aiheuttaa keuhkotulehduksen tai jopa kissan sokeutumisen. Hoitamattomana kissaflunssa voi johtaa kissan kuolemaan. Kissa kannattaa rokottaa kahdeksannella ikäviikolla tai sen jälkeen. Ulkokissat on syytä rokottaa vuosittain, kun taas sisäkissalle riittää rokotus kahden tai kolmen vuoden välein.
Rabies on kuolemaan johtava sairaus. Rabiesrokote ei suojaa pelkästään kissaa vaan myös sen omistajaa, sillä rabies voi tarttua kissasta ihmiseen ja on tappava sairaus myös ihmisille. WHO:n mukaan noin 50000 ihmistä kuolee vuosittain rabieksen vuoksi. Rabieksen aiheuttaa virus (lyssa- tai rhabdovirus). Jos haluat ottaa kissasi mukaan ulkomaille matkustaessa, rabiesrokotteen ottaminen on välttämätöntä. Sairastumisvaarassa ovat varsinkin ulkokissat. Rokotus annetaan 12. ikäviikolla tai sen jälkeen. Käytetystä valmisteesta riippuen rokotus uusitaan kahden tai kolmen vuoden välein. Tarkempaa tietoa saat eläinlääkäriltäsi. Lue myös artikkelimme koiran raivotaudista.
Kissan leukemia tai leukoosi on sairaus, johon ei toistaiseksi ole olemassa parannuskeinoa. Se aiheuttaa kasvaimia ja häiriöitä verisolujen muodostumisessa. Sairastumisvaarassa ovat varsinkin ulkokissat. Jos kissa on vaarassa joutua ulkona tappeluihin, se on syytä rokottaa 9. ikäviikolla tai sen jälkeen. Rokote uusitaan vuosittain tai kolmen vuoden välein. Saat lisätietoa eläinlääkäriltäsi.
Tarttuvan vatsakalvontulehduksen aiheuttaa kissojen koronavirus (peritoniitti). Useimmiten virustartunta vaikuttaa kuitenkin vain keuhkopussiin. FIP-virus sinänsä ei tartu lainkaan kissasta toiseen. Jos kissan solut ovat terveet, on yleensä hyvät mahdollisuudet, ettei koronavirus kehity FIP-virukseksi. FIP on kuolemaan johtava sairaus.
Rokote annetaan aikaisintaan kissan 8. ikäviikolla. Sairaus vaikuttaa erityisesti silmiin ja aiheuttaa joko toispuoleista tai molemminpuolista sidekalvontulehdusta. Klamydioosi on ongelma varsinkin nuorilla kissoilla ja perheissä, joissa on useampia kissoja. Jos nämä olosuhteet koskevat sinun perhettäsi, suosittelemme välittömästi rokotusta Chlamydophila felis –bakteeria vastaan. Sairaus saattaa tarttua sairaasta eläimestä myös ihmisiin.
Laadukas kissanruoka, vesi ja lämmin makuupaikka – sekä tietysti säännölliset silittelyhetket – auttavat pitämään kissan immuunijärjestelmän terveenä ja tarjoavat näin lisäsuojaa.
Me Zooplussalla toivomme, että sekä sinä että kissasi pysytte terveinä.
Tutustu kissanpennuille tarkoitettuun tuotevalikoimaamme ja lue lisää perusvarusteista & vinkeistä!
Tunnetusti koiran ikä on helppo päätellä koiran vuosissa: yksi koiranvuosi on yhtä paljon kuin seitsemän ihmisen vuotta, vaikkakin se hieman riippuu koiran rodusta ja painosta. Mutta miten kissan ikä lasketaan? Ja kuinka vanhaksi kissat ylipäätään elävät? Mistä iästä lähtien kissoja voidaan kutsua senioreiksi?
Yskiikö tai aivasteleeko kissasi? Vuotaako kissasi nenä tai kuorsaako se äänekkäästi? Kissan hengitys voi olla hankalaa monesta syystä. Oireet ovat usein samankaltaisia, mutta syitä oireiluun on monia. Aiheuttajana voi olla esimerkiksi kissalle vaarallinen kissaflunssa tai jopa kissan astma.
Kissan lisääntymiskierto eroaa huomattavasti ihmisen kierrosta. Siksi monet kissan elämänvaiheet ovat ihmisille vaikeita käsitellä. Kissan kiima-aika saattaa herättää monia kysymyksiä kissanomistajissa. Emme tiedä miten kuuluisi toimia, jotta voisimme parantaa kissan oloa. Näin on myös, kun naaraskissalla on kiima-aika. Kissan kiima-aika ilmenee kissan käytöksestä ja yksi tyypillinen kiima-ajan merkki on lattialla kieriminen.
