© Vasyl / stock.adobe.com
Kissanpennut ovat yksi maailman söpöimmistä asioista mutta valitettavasti kaikki kissat eivät ole niin onnekkaita, että voisivat nauttia oman kodin lämmöstä ja turvasta. Kun vapaana elävät, kodittomat kissat lisääntyvät keskenään tai leikkaamattomien, vapaana liikkuvien kotikissojen kanssa, on näiden jälkeläisten tulevaisuus mitä todennäköisimmin kurja. Tarpeettoman kärsimyksen välttämiseksi, on kissan sterilointi tai kastrointi suositeltavaa.
Kissan leikkauttamisella on useita etuja. Leikatut kissat ovat yleensä rauhallisempia, luottavaisempia ja niiden reviiri on ulkoillessa pienempi, mikä vähentää riskiä joutua onnettomuuksiin ja joutua tappeluun toisten kissojen tai vapaana olevien koirien kanssa. Kissat välttyvät kiimalta ja omistajat asunnon epätoivotulta merkkailulta.
Leikatut kissat elävät keskimäärin pitempään ja ovat rauhallisempia ja tasapainoisempia kuin leikkaamattomat kissat. Ja mikä tärkeintä, sterilisaatio estää kissoja lisääntymästä.
Kissat tulevat sukukypsiksi jo alle yksivuotiaina joitain poikkeuksia lukuun ottamatta. Naaraskissa voi synnyttää keskimäärin kaksi pentuetta vuodessa, joissa kummassakin on 2-6 pentua. Jos kissalla on esimerkiksi noin 80 pentua 10 vuoden aikana ja pennut lisääntyvät samassa tahdissa – mukaan lukien näiden pennut, pentujen pennut jne. – on tällaiselle kissamäärälle mahdotonta löytää hyvää kotia!
Taulukko osoittaa, kuinka vapaana kulkevat kissat lisääntyvät eksponentiaalisesti, ellei kissoja ole steriloitu tai kastroitu.
Ei-toivotut kissanpennut saatetaan hylätä, tappaa tai tässä tapauksessa pennun kannalta parhain vaihtoehto on, että ne viedään monesti ylikuormitettujen eläinsuojeluyhdistysten tiloihin. Tämän vuoksi kissan leikkauttaminen ei ole sen eläinoikeuksien rajoittamista, vaan tärkeä eläinsuojelullinen toimenpide.
Kastraation ja sterilisaation erot saattavat aiheuttaa kissanomistajissa hämmennystä. Tarkoittavatko nämä termit samaa asiaa? Onko kastraatio uroskissoille ja sterilisaatio naaraille ja mitä tarkalleen toimenpiteessä tapahtuu? Sterilisaatiolla ja kastraatiolla on sama tarkoitus, eli tehdä eläimistä steriilejä ja siten estää ei-toivotut raskaudet.
Kissan kastraatiossa poistetaan sukuhormoneja tuottavat elimet ja rauhaset, eli kissan kivekset tai munasarjat. Tämä on perustoimenpide, jonka tekevät lähes kaikki eläinlääkärit. Uroskissan kivespussit avataan pienillä viilloilla, siemenjohtimet sekä verisuonet sidotaan ja kivekset poistetaan. Naaraskissan toimenpide on monimutkaisempi kuin uroskissan, koska naaraan vatsan seinämä on avattava, jotta munasarjat voidaan poistaa. Monesti kohtu poistetaan samalla, etenkin jos leikkaus tapahtuu myöhemmällä iällä. Naaraskissan leikkaus on yksinkertainen mutta uroskissan leikkausta suurempi ja tätä myöten myös kalliimpi, sillä leikkauksessa joudutaan avaamaan vatsanpeitteitä.
Steriloinnissa katkaistaan tai sidotaan kissan siemenjohtimet ja naarailla munanjohtimet. Myös tämä toimenpide tekee kissasta steriilin. Hedelmöitystä ei siis voi enää tapahtua mutta mikään muu ei muutu, eli hormonien tuotanto ja lisääntymisvaisto säilyvät.
© Maika / stock.adobe.com
Yhteenveto: Kastrointi ja sterilointi ovat yhtä tehokkaita keinoja välttää ei-toivotut pennut. Kastroinnilla on kuitenkin suurempi vaikutus kissaan ja siten myös kissan omistajiin ja toisiin kissoihin. Koska hormonintuotanto on katkaistu, kissalla ei ole lisääntymisvaistoa. Tämä johtaa yleensä siihen, että kissa kokee vähemmän stressiä. Kokeneet kissanomistajat, eläinsuojeluyhdistykset sekä eläinlääkärit suosittelevat pääasiassa kastraatiota, koska se on kattavampi ratkaisu eliminoida ei-toivottua käyttäytymistä.
Toimenpide, oli se sitten kastraatio tai sterilisaatio, tehdään kissan ollessa nukutettuna, joten suositeltavaa olisi pitää kissaa paastolla 12 tuntia ennen toimenpidettä. Vettä voi kuitenkin antaa. Kissan tulisi myös välttää kuumuutta operaation yhteydessä sillä kuumuus lisää leikkauksen jälkeistä verenvuodon riskiä.
Kissan sterilointi ei vaikuta kissan käyttäytymiseen, sillä munan- ja siemenjohtimien katkaisu estää ainoastaan hedelmöittämisen. Kastraatio sen sijaan saattaa vaikuttaa hormonaalisten muutosten lisäksi myös käyttäytymiseen, jotka yleensä mielletään positiiviseksi muutokseksi. Kastraatiolla saavutetaan suuremmat edut kuin steriloinnilla.
Haittoja: Jotkut kissat saattavat laiskistua kastraation jälkeen ja tämä lisää riskiä painonnousuun, ellei ruokamääriä tarkkailla. Kissan ruokahalu lisääntyy jo kahden päivän päästä toimenpiteestä mutta samaan aikaan perusaineenvaihdunta ja kalorintarve ovat laskeneet. Tämän vuoksi on tärkeää pienentää ruokamääriä, jotta kissa pysyisi ihannepainossaan. Omistajan vastuulla on, ettei kissa liho liikaa – lue lisää leikatun kissan ruokavaliosta.
On täysin tapauskohtaista, muuttuuko kissan käyttäytyminen kastraation jälkeen ja pitääkö omistaja näitä mahdollisia muutoksia positiivisina vai negatiivisina. Joku voi olla tyytyväinen, ettei hänen pieni kissapetonsa kiipeile enää kirjaimellisesti pitkin seiniä, kun taas joku toinen saattaa pitää kissaansa laiskana. Lisäksi on kissoja, jotka eivät reagoi hormonaalisiin muutoksiin lainkaan.
Jos kissasi leikataan aamulla, voi sen yleensä noutaa kotiin illalla. Varmista kissallesi hiljainen, lämmin paikka, jossa se voi herätä rauhassa anestesiasta ja rentoutua ilman häiriöitä. Suurin osa kissoista saattaa olla anestesian jälkeen tokkurassa. Aseta kissa huovan päälle tai omaan petiinsä lattialle, älä sohvalle tai tuolille, josta sillä on riski pudota, jos se yrittää liikkua. Leikkauksen jälkeen kissasi kokee yleensä jonkin aikaa kipua, joka voi ilmetä poikkeuksellisena tai vetäytyvänä käytöksenä. Naaraskissoilla kipuvaihe voi kestää jopa muutaman päivän. Tarkkaile kissaasi nämä päivät!
Ruokavalio toimenpiteen jälkeen: älä muuta ruokailutapoja, ainoastaan pienennä annoksia. Jos huomaat kissasi painon nousevan muutamia viikkoja toimenpiteen jälkeen, ovat ruoka-annokset edelleen liian suuria. Tässä tapauksessa voi olla hyödyllistä siirtyä vähäkaloriseen kissanruokaan. Leikatuille kissoille löytyy myös oma ruokansa, jonka ravintosisältö on räätälöity vastaamaan erityisesti leikattujen kissojen muuttuneen aineenvaihdunnan tarpeita.
Oikea aika kissan steriloinnille ja kastraatiolle riippuu monista tekijöistä, lähinnä kissan yksilöllisestä kehitystasosta ja rodusta. Yleensä kissoja ei tulisi steriloida paljon sen jälkeen, kun ne ovat saavuttaneet sukukypsyyden, eli noin 6-8 kuukauden iässä. Varhaista kastraatiota, noin 8-14 viikon iässä, suositellaan vapaasti ulkoileville kissoille. Yleissääntönä on, että älä odota liian kauan. Yksikin satunnainen kohtaaminen leikkaamattoman kissan kanssa voi johtaa yllättävään perheenlisäykseen.
© Svenja98 / stock.adobe.com
Vaikka saisit kissan ilmaiseksi, aiheuttaa sen pitäminen rahanmenoa ja tämä tulee ottaa aina huomioon kissaa hankittaessa. Yksi menoerä on kissan sterilointi. Toimenpiteen hintaan sisältyvät lääkkeet sekä muut tarvikkeet ja hinta vaihtelee paikkakunnittain sekä sen mukaan, paljon toimenpiteeseen on käytetty aikaa.
Tunnetusti koiran ikä on helppo päätellä koiran vuosissa: yksi koiranvuosi on yhtä paljon kuin seitsemän ihmisen vuotta, vaikkakin se hieman riippuu koiran rodusta ja painosta. Mutta miten kissan ikä lasketaan? Ja kuinka vanhaksi kissat ylipäätään elävät? Mistä iästä lähtien kissoja voidaan kutsua senioreiksi?
Yskiikö tai aivasteleeko kissasi? Vuotaako kissasi nenä tai kuorsaako se äänekkäästi? Kissan hengitys voi olla hankalaa monesta syystä. Oireet ovat usein samankaltaisia, mutta syitä oireiluun on monia. Aiheuttajana voi olla esimerkiksi kissalle vaarallinen kissaflunssa tai jopa kissan astma.
Kissan lisääntymiskierto eroaa huomattavasti ihmisen kierrosta. Siksi monet kissan elämänvaiheet ovat ihmisille vaikeita käsitellä. Kissan kiima-aika saattaa herättää monia kysymyksiä kissanomistajissa. Emme tiedä miten kuuluisi toimia, jotta voisimme parantaa kissan oloa. Näin on myös, kun naaraskissalla on kiima-aika. Kissan kiima-aika ilmenee kissan käytöksestä ja yksi tyypillinen kiima-ajan merkki on lattialla kieriminen.
