© vizaphoto / stock.adobe.com
Kutina on tyypillinen merkki kissan iholla elävistä loisista.
Jos kissasi kärsii yhtäkkiä voimakkaasta kutinasta, sillä saattaa olla kirppuja. Nämä loiset ovat kiusallinen vaiva, joka aiheuttaa usein myös muita ongelmia. Olemme koonneet yhteenvedon siitä, kuinka voit tunnistaa kissan kirput ja päästä niistä eroon onnistuneesti.
Voimakasta kutinaa lukuun ottamatta kirput eivät ensi silmäyksellä aiheuta suurta vaaraa. Näiden loisten aiheuttamilla tartunnoilla voi kuitenkin aina olla muita seurauksia:
Kissan kirppujen tärkein oire on kutina. Jos siis kissasi raapii itseään huomattavasti enemmän, kirppujen tulisi olla epäiltyjen listan kärjessä.
Oireita ovat myös paikalliset ihoreaktiot, kuten punaiset pilkut. Lisäksi kirpun pureman raapiminen voi aiheuttaa rakkuloita ja rupia.
Tartunnan voimakkuudesta riippuen voit havaita kissan kirput turkista jo paljain silmin. Puremat ja punoitus kirppujen suosimilla alueilla (korvat, selkä, hännän tyvi, vatsa ja sisäreidet) ovat myös tärkeitä vihjeitä.
Jos et tunnista kirppua paljain silmin, etsi kissasi turkista kirpun ulostetta:
Onnistunut kirppuhoito koostuu aina kahdesta vaiheesta:
Aivan aluksi on tietenkin häädettävä kissan turkissa olevat kirput, jotka vaikeuttavat sen elämää. Tähän tarkoitukseen on saatavilla lääkkeitä, jotka sisältävät erilaisia vaikuttavia aineita ja käyttötapoja. Valittavissa on kaulapantoja, spot on -valmisteita ja tabletteja.
Useimmat lääkkeet eivät tapa ainoastaan täysikasvuisia kirppuja. Ne ehkäisevät lisäksi munien muodostumista tai toukkien kehittymistä. Tästä huolimatta hoito tulee suorittaa yhteensä kolme kertaa neljän viikon välein.
Jos taloudessasi on useampia eläimiä, kaikki eläimet on käsiteltävä ennaltaehkäisevästi kirppuja vastaan. Muuten lemmikkisi tartuttavat toisensa uudelleen. Lisäksi sinun on madotettava kaikki taloudessasi olevat eläimet, sillä ne voivat kantaa heisimatoja.
Huomaa lisäksi, että vain noin viisi prosenttia kirppupopulaatiosta on itse asiassa kissoilla. Siksi sinun on ehdottomasti käsiteltävä koko asuntosi kirppujen torjumiseksi.
Hinzu kommt: Nur etwa fünf Prozent der Flohpopulation befinden sich tatsächlich auf der Katze. Deshalb müssen Sie unbedingt Ihre komplette Wohnung gegen Flöhe behandeln.
Loisten torjunta-aineita vastaan on olemassa monia ennakkokäsityksiä. Erityisesti se, että ne ovat hermomyrkkyjä, huolestuttaa monia kissanomistajia. Toisin kuin hyönteisillä, ihmisillä ja kissoilla on kuitenkin niin sanottu veri-aivoeste. Vaikuttavaa ainetta ei siis päädy lainkaan sinne, missä se voisi aiheuttaa vahinkoa.
Luonnollisesti kirppujen torjunta-aineita kohtaan voi ilmetä yliherkkyyksiä, sillä valitettavasti jokaisella lääkkeellä voi olla vaikutuksen lisäksi myös sivuvaikutuksia. Keinovalikoima on kuitenkin niin suuri, että niiden joukosta löytyy varmasti sellainen, jota kissasi sietää paremmin.
Joukossa on kuitenkin myös ongelmallisia vaikuttavia aineita: Esimerkiksi permetriini, flumetriini ja deltametriini ovat myrkyllisiä kissoille. Varmista siis aina, soveltuuko tuote kissoille.
Yksittäisissä ja lievissä tapauksissa kotikonstit, kuten etikkasuihke tai yrttiliemi, voivat vaikuttaa kissoihin. Nämä hellävaraiset menetelmät eivät kuitenkaan sovellu vakavien tapausten hoitoon. Ne rasittavat sekä lemmikkisi hajuaistia että siisteysvaatimuksia.
Hyväksyttyjen lääkkeiden laajasta valikoimasta löytyy varmasti jokaiselle kissalle sopiva keino päästä luotettavasti eroon kirpuista.
Jos käsittelet kissasi ja kotisi suositeltujen ohjeiden mukaisesti, loisista nopeasti eroon pääsemisen ei pitäisi tuottaa ongelmaa. Mutta myös tässä tapauksessa on totta, että ennaltaehkäisevä hoito on kissallesi parempi vaihtoehto kuin jälkihoito!
Samat keinot, joilla kirpputartuntaa torjutaan, sopivat myös sen ehkäisemiseen. Lisäksi useimmat lääkkeet vaikuttavat myös punkkeihin. Näin suojaat kissaasi kahdelta eri loiselta.
Ennaltaehkäisy on erityisen tärkeää silloin, jos lemmikkisi kärsii kirppuallergiasta. Jo yksi ainoa kirpun purema voi aiheuttaa voimakasta kutinaa, joten tässä tapauksessa tuholaistorjuntaa kannattaa käyttää säännöllisesti.
Kissat saavat useimmiten kirpputartunnan joutuessaan kosketuksiin muiden tartunnan saaneiden eläinten kanssa. Mutta loiset saattavat vaania myös saastuneissa esineissä. Kirput pesivät mielellään kankaissa, kuten matoissa, tyynyissä ja sohvissa.
Asuintiloissa vallitsee usein valitettavasti ihanteelliset olosuhteet kirppujen kehittymiselle. Ja jos olosuhteet eivät ole optimaaliset, kirput koteloituvat ja voivat siten selvitä hengissä useita kuukausia jopa epäsuotuisissa ympäristöissä.
© constantincornel / stock.adobe.com
Yli 2 000 lajista koostuvat kirput kuuluvat nisäkkäiden ja lintujen yleisimpiin loisiin. Kissoilla ja koirilla tavataan useimmin kissankirppuja (Ctenocephalides felis). Myös muut lajit, kuten koirankirppu (Ctenocephalides canis) tai siankirppu (Archaeopsylla erinacei), syövät mielellään kissojen verta.
Kirppu on yhdestä kuuteen millimetriä pitkä, sivusuunnassa litteä ja siivetön hyönteinen. Voimakkaiden ponnistusjalkojen ansiosta kirput voivat hypätä jopa 25 senttimetriä. Kissankirput ovat väriltään vaalean- tai tummanruskeita, ja niillä on voimakkaat ja lävistävät imukärsät.
Kirppu kehittyy munasta kolmen toukkavaiheen kautta koteloksi ja sen jälkeen täysikasvuiseksi kirpuksi.
Täysikasvuiset naaraat alkavat imeä verta jo pian kissaan asettautumisen jälkeen ja munivat ensimmäiset munat noin päivän kuluttua. Kirpun 50–100 päivän elinkaaren aikana se munii keskimäärin 30 munaa päivässä.
Kissan lepohetken aikana munat putoavat makuupaikalle tai muihin kissan usein käyttämiin oleskelupaikkoihin. Siellä ne kehittyvät edelleen kotelovaiheeseen saakka. Jos ulkoiset olosuhteet ovat epäsuotuisat kirppujen kehittymiselle, koteloituneet toukat voivat selvitä hengissä kotelonsa sisällä jopa 50 viikkoa.
Tunnetusti koiran ikä on helppo päätellä koiran vuosissa: yksi koiranvuosi on yhtä paljon kuin seitsemän ihmisen vuotta, vaikkakin se hieman riippuu koiran rodusta ja painosta. Mutta miten kissan ikä lasketaan? Ja kuinka vanhaksi kissat ylipäätään elävät? Mistä iästä lähtien kissoja voidaan kutsua senioreiksi?
Yskiikö tai aivasteleeko kissasi? Vuotaako kissasi nenä tai kuorsaako se äänekkäästi? Kissan hengitys voi olla hankalaa monesta syystä. Oireet ovat usein samankaltaisia, mutta syitä oireiluun on monia. Aiheuttajana voi olla esimerkiksi kissalle vaarallinen kissaflunssa tai jopa kissan astma.
Kissan lisääntymiskierto eroaa huomattavasti ihmisen kierrosta. Siksi monet kissan elämänvaiheet ovat ihmisille vaikeita käsitellä. Kissan kiima-aika saattaa herättää monia kysymyksiä kissanomistajissa. Emme tiedä miten kuuluisi toimia, jotta voisimme parantaa kissan oloa. Näin on myös, kun naaraskissalla on kiima-aika. Kissan kiima-aika ilmenee kissan käytöksestä ja yksi tyypillinen kiima-ajan merkki on lattialla kieriminen.
