© Ian / stock.adobe.com
Ylipaino on yleinen kissojen diabeteksen syy.
Ihmisten lisäksi myös kissat voivat sairastua diabetekseen. Seuraavassa artikkelissa kerromme, kuinka tunnistat kissan diabetesoireet, millaisia diabeteksen muotoja kissoilla esiintyy ja miten sairautta voidaan hoitaa.
Kissan diabetes on luultavasti yleisin kissojen hormonaalinen aineenvaihduntatauti. Diabetes mellitus (sokeritauti) on huomattavasti yleisempi kuin diabetes insipidus (vesitystauti). Usein se ilmenee aluksi lisääntyneenä virtsaamistarpeena. Erityisesti iäkkäät kissat kärsivät tästä.
Jotta voit ymmärtää paremmin tätä monimutkaista hormonaalista sairautta, kannattaa tarkastella aluksi kumpaakin sairautta erikseen.
Sokerihormoni insuliinia muodostuu haiman ns. endokriinisessä osassa. Tästä vastuussa olevat beetasolut lisäävät insuliinin tuotantoa, kun verensokeriarvo nousee. Anabolinen hormoni pääsee sitten verenkiertoon ja lisää sokerin imeytymistä eri elinten soluihin (esim. maksa, lihakset, aivot).
Erityisesti maksasolut voivat muuttaa imeytyneen sokerin tärkkelykseksi (glykogeeniksi). Tämä tärkkelys toimii hiilihydraattivarastona ja voidaan muuttaa sokerin puuttuessa uudelleen sokeriksi.
Diabetes mellitus on sairauden yleisin muoto kissoilla. Se johtuu verensokeritason noususta insuliinin puutteen seurauksena.
Kun verensokeripitoisuus ylittää tietyn kynnysarvon, sokerin muodostuminen (glukoneogeneesi) ja tärkkelyksen hajoaminen sokeriksi (glykogenolyysi) estyvät.
Syyt, jotka voivat aiheuttaa insuliininpuutoksen:
Antidiureettista hormonia (ADH) muodostuu väliaivojen osassa, jota kutsutaan hypotalamukseksi. Se säätelee veden talteenottoa ensisijaisesta virtsasta ja sillä on siten tärkeä tehtävä kissan vesitasapainon ylläpitämisessä.
Kun ADH:ta vapautuu runsaasti, hormoni sitoutuu munuaisten vastaaviin reseptoreihin. Tämä lisää veden talteenottoa, joten kissa erittää vähemmän virtsaa. Jos vähemmän ADH:ta sitoutuu reseptoreihin, vähemmän vettä imeytyy takaisin ja kissa erittää enemmän virtsaa.
Diabetes insipidukseen sairastuneella kissalla on yleensä lisääntynyt tarve virtsata. Tämä johtuu joko ADH:n riittämättömästä muodostumisesta aivoissa tai munuaisten reagointikyvyn heikentymisestä ADH:lle.
Tämä voi johtua synnynnäisistä sairauksista, kuten aivojen tai munuaisten epämuodostumista, sekä hankituista sairauksista, kuten vammoista tai myrkytyksistä. Diabetes insipidus jaetaan siitä syystä kahteen muotoon:
Seuraavat oireet liittyvät erityisen usein kissojen diabetekseen:
Erityisen vakava muoto on ns. diabeettinen ketoasidoosi (DKA). Jos kissan diabetes havaitaan liian myöhään tai sitä ei havaita lainkaan, voi se johtaa kissan energian puutteeseen, joka johtuu sokerin vähentyneestä imeytymisestä soluihin.
Tämä puolestaan edistää rasvavarastoista muodostuvien ketoaineiden muodostumista. Näiden ketoaineiden liiallinen määrä laukaisee ketoosin, joka johtaa veren liialliseen happamoitumiseen (asidoosi). Kunnon voimakkaan heikentymisen ja oksentelun lisäksi tämä tila voi olla kissalle hengenvaarallinen.
© Byelikova Oksana / stock.adobe.com
Jos kissa juo yhtäkkiä huomattavasti enemmän ja joutuu virtsaamaan hyvin usein, on tämä tärkeä diabeteksen oire. Tällöin sinun on otettava yhteyttä eläinlääkäriin. Omistajan kuulemisen (anamneesin) ja kliinisen yleistutkimuksen perusteella eläinlääkäri voi vahvistaa epäilyn.
Diagnoosin vahvistamiseksi eläinlääkärillä on käytettävissään useita diagnostisia vaihtoehtoja.
Eläinlääkäri mittaa nykyisen verensokeritason ottamalla verinäytteen. Koska tämä voi vaihdella voimakkaasti stressin tai ruoan nauttimisen vuoksi, voidaan lisäksi määrittää niin sanotut fruktoosiamiinit.
Tämä on pitkän aikavälin parametri, jonka avulla voidaan arvioida verensokeritaso viimeisen 1–3 viikon ajalta. Lisäksi verikokeella voidaan mitata erilaisia elinparametreja, jotta eläinlääkäri voi sulkea pois esimerkiksi haimatulehduksen.
Myös virtsasta voidaan havaita kohonneita sokeripitoisuuksia tai ketoaineita. Lisäksi voidaan määrittää virtsan ominaispaino. Tämä on usein suurentunut diabeteksen yhteydessä.
ADH-testi auttaa sulkemaan pois diabetes insipiduksen. ADH-testin jälkeen veden talteenotto tarkistetaan mittaamalla kissan virtsan tilavuus. Jos kissan virtsaamismäärä vähenee, tämä on merkki aivolisäkeperäisestä diabetes insipiduksesta.
Sairauden vakavuudesta riippuen kissa tarvitsee eri määrän ja erimuotoista insuliinia (lyhytvaikutteista insuliinia, intermediaarista insuliinia tai pitkävaikutteista insuliinia). Insuliinin annostelua säädetään säännöllisten verensokerimittausten avulla. Monissa tapauksissa insuliinia annetaan koko loppuelämän ajan päivittäin pistoksena ihon alle.
Lisäksi on suositeltavaa vaihtaa ruokavaliota, sillä huonolaatuisia hiilihydraatteja ja rasvoja on vältettävä, kun taas etusija tulee antaa runsaasti raakakuitua sisältävälle ruoalle. Painonpudotukseen suositellaan myös säännöllistä liikuntaa.
Huomaa: Sopivan erikoisruokavalion valinta voi tukea kissasi luonnollisia kehon toimintoja. Huomaa kuitenkin, että erikoisravinto ei paranna eikä ehkäise sairauksia. Keskustele aina eläinlääkärin kanssa kissallesi sopivasta ruokavaliosta. Erikoisravintoja löydät zooplussalta.
Aivolisäkeperäinen muoto vaatii synteettisen ADH:n antamista, kun taas munuaisperäistä muotoa hoidetaan hoitamalla perussairautta.
Koska kissan diabetes on erittäin monimutkainen sairaus, jonka kehitys voi vaihdella suuresti, ei yleistä ennustetta voida antaa.
Diabeteksesta kärsivien kissojen elämänlaatu on joka tapauksessa huomattavasti parempi, jos insuliiniannos on säädetty sopivaksi. Myös aivolisäkeperäinen diabetes insipidus pysyy yleensä hyvin hallinnassa antamalla ADH:ta. Sen sijaan munuaisperäisen diabeteksen insipiduksen ennuste riippuu perussairaudesta.
Koska kissojen ylipaino on yksi yleisimmistä diabetes mellituksen syistä, on tärkeää varmistaa varhaisessa vaiheessa tasapainoinen ravinto ja liikunta. Hyvä yleinen terveydentila vahvistaa immuunijärjestelmää ja ehkäisee tartuntatauteja ja muita perussairauksia.
Lähde:
Tunnetusti koiran ikä on helppo päätellä koiran vuosissa: yksi koiranvuosi on yhtä paljon kuin seitsemän ihmisen vuotta, vaikkakin se hieman riippuu koiran rodusta ja painosta. Mutta miten kissan ikä lasketaan? Ja kuinka vanhaksi kissat ylipäätään elävät? Mistä iästä lähtien kissoja voidaan kutsua senioreiksi?
Yskiikö tai aivasteleeko kissasi? Vuotaako kissasi nenä tai kuorsaako se äänekkäästi? Kissan hengitys voi olla hankalaa monesta syystä. Oireet ovat usein samankaltaisia, mutta syitä oireiluun on monia. Aiheuttajana voi olla esimerkiksi kissalle vaarallinen kissaflunssa tai jopa kissan astma.
Kissan lisääntymiskierto eroaa huomattavasti ihmisen kierrosta. Siksi monet kissan elämänvaiheet ovat ihmisille vaikeita käsitellä. Kissan kiima-aika saattaa herättää monia kysymyksiä kissanomistajissa. Emme tiedä miten kuuluisi toimia, jotta voisimme parantaa kissan oloa. Näin on myös, kun naaraskissalla on kiima-aika. Kissan kiima-aika ilmenee kissan käytöksestä ja yksi tyypillinen kiima-ajan merkki on lattialla kieriminen.
