© FurryFritz / stock.adobe.com
Kissan mielenkiintoinen anatomia mahdollistaa rohkeat hypyt.
Korkeudesta riippumatta kissat hallitsevat taidon laskeutua melkein aina neljälle tassulleen. Näillä upeilla eläimillä on tämä erityinen kyky hienostuneen ruumiinrakenteensa ansiosta. Tämä johtuu määriteltyjen lihasten ja luuston täydellisestä vuorovaikutuksesta – kissan anatomia on tehty tähän. Täältä voit lukea kaiken kissan anatomisesta rakenteesta.
Tuki- ja liikuntaelimistö koostuu lihaksista, luista ja nivelistä, mukaan lukien jänteet ja nivelsiteet. Jos kissa on sairas tai loukkaantunut, sen liikkuminen voi olla rajoittunutta.
Luut voivat muuttua jo nuorena synnynnäisten sairauksien tai aliravitsemuksen vuoksi. Kissojen luut murtuvat kuitenkin useimmin auto-onnettomuuden tai väkivaltaisten reviiritaisteluiden vuoksi. Eläinlääkärit voivat havaita luunmurtuman röntgentutkimuksella.
© Stefano Garau / stock.adobe.com
Lihakset ja nivelet pitävät kissan anatomian koossa. Jos ne eivät ole ehjiä, koko kissan keho kärsii ja kissa ontuu tai nilkuttaa. Erityisesti rappeutuvat nivelsairaudet, kuten nivelrikko (nivelten kuluminen), ovat kissoilla merkittävässä roolissa.
Huolehdi kissasi liikuntaelimistön terveydestä antamalla sille lajinmukaista ja tasapainoista ravintoa. On tärkeää mukauttaa ruoka kissasi kunnon mukaan. Iäkkäät kissat tarvitsevat esimerkiksi vähemmän energiaa, kun taas munuaissairaat kissat tarvitsevat vähemmän proteiinia.
Jotta kissasi rakenne pysyy vakaana ja lihakset vahvoina, sinun tulee kiinnittää huomiota muun muassa seuraaviin ravintoaineisiin:
Vitamiinit ovat tärkeitä ja tukevat monia elintoimintoja. Niin myös A-vitamiini, joka on välttämätön kissan silmille, iholle ja turkille. Mutta ole varovainen: Liian suuri määrä A-vitamiinia voi johtaa patologisiin muutoksiin kissasi luurangossa. Jos sopusuhtainen kissasi painaa kolme kiloa, sinun ei pitäisi antaa sille enempää kuin 300 ky (kansainvälisiä yksikköä) A-vitamiinia päivässä.
D-vitamiini säätelee kehon kalsium- ja fosfaattitasapainoa. Näin ollen se vaikuttaa myönteisesti kissan luihin ja siten koko anatomiaan.
Koska maksa tuottaa tätä tärkeää vitamiinia vain auringonpaisteessa, erityisesti sisäkissat kärsivät usein D-vitamiinin puutteesta. Nuorella iällä tämä voi johtaa niin kutsuttuun hypokalseemiseen riisitautiin. Sairastuneiden kissojen luut ovat silloin liian pehmeitä.
Yleinen näkemys on, että kalsium on hyväksi luille. Mutta tärkeää on kuitenkin kissanruoan sisältämän kalsiumin ja fosforin suhde. Optimaalinen kalsiumin ja fosforin suhde on noin 1,2:1.
Lue lisää kissan ravinnosta.
Kissan luusto koostuu yli 230 luusta. Luiden määrä riippuu kissan rodusta. Vertailun vuoksi: Ihmisen luurangossa on vain noin 206–212 luuta.
© 3drenderings / stock.adobe.com
Kallon muoto kertoo paljon eläinlajista. Kissan kallo on hyvin lyhyt ja tiivis koiran kalloon verrattuna. Se suojaa aivoja ja sen ala- ja yläleuassa on noin 30 pysyvää hammasta. Ensisilmäyksellä katseen kiinnittävät erittäin terävät kulmahampaat, joilla lihansyöjät pyydystävät ja syövät saalistaan.
Ei ole väliä, onko kyseessä iso kissa (esim. tiikeri tai leijona) vai kotikissa – kaikkien lajien tukeva selkäranka koostuu noin 44–58 yhteen liittyvästä nikamasta:
Mitä enemmän kissalla on häntänikamia, sitä paremmin se pystyy pysymään tasapainossa kiipeämisen aikana. Häntä on siksi välttämätön tasapainotusapuväline useimmille kissalajeille ja tärkeä osa kissan anatomiaa. On kuitenkin myös rotuja (esim. Manx), joilla ei ole geneettisesti häntää.
Kissat saavat kiittää äärimmäisestä ponnistusvoimasta ja jopa 48 kilometrin tuntivauhdista jalkojaan. Nämä ominaisuudet tekevät niistä täydellisiä metsästäjiä luonnossa.
Kissan anatomiaan liittyy myös seuraava erityispiirre: Lapaluu ei ole kiinnittynyt kylkiluihin solisluun avulla. Vain nivelsiteet ja lihakset yhdistävät luurakenteet toisiinsa. Tämän ansiosta kissa pystyy taipumaan ja ryömimään kapeiden rakojen läpi.
Kunkin raajan alaosassa on kissan tassut, joissa on terävät ja liikkuvat kynnet. Takajaloissa on vain neljä polkuanturaa, kun taas etujaloissa viisi. Lisäksi viimeksi mainitut ovat vahvemmat ja antavat kissalle mahdollisuuden puolustautua vihollisia vastaan tai lyödä saalista.
Lähteet:
Horst Erich König und Hans-Georg Liebich: Anatomie der Haussäugetiere. Lehrbuch und Farbatlas für Studium und Praxis, 2018
Tunnetusti koiran ikä on helppo päätellä koiran vuosissa: yksi koiranvuosi on yhtä paljon kuin seitsemän ihmisen vuotta, vaikkakin se hieman riippuu koiran rodusta ja painosta. Mutta miten kissan ikä lasketaan? Ja kuinka vanhaksi kissat ylipäätään elävät? Mistä iästä lähtien kissoja voidaan kutsua senioreiksi?
Yskiikö tai aivasteleeko kissasi? Vuotaako kissasi nenä tai kuorsaako se äänekkäästi? Kissan hengitys voi olla hankalaa monesta syystä. Oireet ovat usein samankaltaisia, mutta syitä oireiluun on monia. Aiheuttajana voi olla esimerkiksi kissalle vaarallinen kissaflunssa tai jopa kissan astma.
Kissan lisääntymiskierto eroaa huomattavasti ihmisen kierrosta. Siksi monet kissan elämänvaiheet ovat ihmisille vaikeita käsitellä. Kissan kiima-aika saattaa herättää monia kysymyksiä kissanomistajissa. Emme tiedä miten kuuluisi toimia, jotta voisimme parantaa kissan oloa. Näin on myös, kun naaraskissalla on kiima-aika. Kissan kiima-aika ilmenee kissan käytöksestä ja yksi tyypillinen kiima-ajan merkki on lattialla kieriminen.
