Yleisiä terveysongelmia

Alempien virtsateiden sairaus johtaa usein virtsatietulehdukseen, virtsaputken kaventumiseen tai virtsarakon tulehdukseen. Seuraavat taudin merkit voidaan yleensä havaita:

• Kissasi käyttää hiekkalaatikkoa useammin.
• Kissa yrittää virtsata, mutta vain vähän virtsaa tulee ulos.
• Kissasi maukuu tai huutaa kivusta virtsatessa.
• Saatat huomata verta kissan virtsassa.

Jos virtsatiet ovat tukossa, voi siitä nopeasti tulla kissallesi hengenvaarallista. Siksi on tärkeä käydä eläinlääkärillä muutaman tunnin sisällä, jos kissasi ei virtsaa kovasta työntämisestä huolimatta. Mitä nopeammin etsit apua kissallesi, sen parempi.

Äärimmäisissä tapauksissa virtsaputki voi tukkeutua kokonaan, mikä aiheuttaa virtsan palautumista virtsarakkoon. Koska virtsan metaboliitit eivät enää pääse poistumaan kehosta, on olemassa vaarallisten myrkytystilan vaara. Seurauksena vereen voi myös päätyä vaarallisia elektrolyyttisiirtymiä.

Pitkälle edenneissä vaiheissa virtsanpidätys vaikuttaa munuaisin ja on olemassa akuutin munuaisten vajaatoiminnan riski. Joten jos huomaat, että kissasi tuskin virtsaa tai ei ollenkaan, on jo kyseessä ehdoton hätätilanne. Hakeudu heti eläinlääkäriin, jotta vältytään pahemmalta.

Ulkokissat kärsivät harvoin alempien virtsateiden sairauksista, kun taas sisäkissoilla ja monikissatalouksien kissoilla on erityisen suuri sairastumisriski.

Ylipainon ja liikunnan puute edistävät alempien virtsateiden sairauksien kehittymistä kissoilla. Tästä syystä myös kastroidut minikissat ovat erityisen vaarassa, koska ne ovat usein ylipainoisia.

Myös stressillä ja ruokavaliolla on tärkeä rooli. Jos kissasi syö vain kuivaruokaa eikä juo tarpeeksi, voi se myös edistää virtsatiesairauksien kehittymistä.

Eläinlääkärisi epäilee yleensä alempien virtsateiden sairausta omistajahaastattelun (anamneesin) jälkeen. Epäilyn vahvistamiseksi eläinlääkärisi on tutkittava kissasi perusteellisesti.

Yleisen tutkimuksen jälkeen eläinlääkäri tarkastaa kissasi virtsan lisäksi myös sen veren. Lisäksi hän voi käyttää kuvantamismenetelmiä (esim. röntgen tai ultraääni) sulkeakseen pois tietyt virtsakivet tai kasvaimet.

Koska alemmat virtsatiesairaudet johtuvat eri seikoista, on hoito aina tapauskohtaista ja riippuu taudin vakavuudesta ja syystä.

• Hätätoimenpide: Ensinnäkin on tärkeää poistaa virtsan kertymä ja siten vakauttaa kissasi tila. Tätä varten eläinlääkäri nukuttaa kissasi ja asettaa virtsakatetrin, joka huuhtelee ja tyhjentää virtsarakon lisäkomplikaatioiden estämiseksi. Kun kissasi yrittää virtsata itsenäisesti, voi eläinlääkäri poistaa katetrin. Jos katetria ei voida asettaa, voi eläinlääkäri puhkaista virtsarakon ja tyhjentää ylimääräisen virtsan. Tulehduskipulääkkeet lievittävät tulehdusta ja laskimonsisäiset infuusiot tasapainottavat verenkiertoa.
• Sairastelun estäminen: Jos kissasi on vakaassa tilassa, on nyt tärkeää taistella ongelman syytä vastaan. Tarvittavat toimenpiteet riippuvat taustalla olevasta sairaudesta. Eläinlääkäri neuvoo sinua tässä ja esimerkiksi määrää erityisruokavalioruokaa tai lääkkeitä.

Kissan alempien virtsateiden sairauksia laukaisee useat eri tekijät. Sisäkissoilla, steriloiduilla kissoilla sekä ylipainoisilla kissoilla on merkittävä todennäköisyys sairastua. Lisäksi on havaittu, että tautia sairastavilla kissoilla on usein yksi tai useampi seuraavista muutoksista:

Idiopaattinen kystiitti

Kissan idiopaattinen kystiitti (FIC) - kystiitin erityinen muunnelma - on yleinen syy kissojen alempien virtsateiden oireilulle. Se johtuu yleensä stressistä, eikä aikaisemmasta bakteeri-infektiosta.

Virtsarakon kiviä

Joillakin kissoilla on taipumus saada virtsakiteitä ja virtsarakkokiviä joko rodusta tai ruokavaliosta johtuen. Nämä kivet johtuvat mineraalisuolojen (esim. kalsiumoksalaatti, struviitti) kerääntymisestä virtsaan. Jos kivet estävät virtsan virtauksen, voi se johtaa vaaralliseen virtsateiden tukkeutumiseen.

Virtsatietulehdukset

Virtsarakon bakteeri-infektio voi myös aiheuttaa alempien virtsateiden oireilua. Tämä on kuitenkin harvinaisin syy oireilulle.